Pyhiinvaellusreitti kulkee vuonna 1396 Turun kirkoille annettujen anekirjeiden määrittelemää reittiä pitkin Turun ydinkeskustasta Maarian kirkolle ja takaisin. Reittiopas on saatavilla kolmella kielellä sekä painettuna että verkosta.
Pyhää kohti - Keskiaikainen pyhiinvaellusreitti Turussa -reittiopas johdattaa kulkijan keskiajan Turun ja sen lähialueiden keskeisiin hengellisiin ja kulttuurisiin kohteisiin. Reitti on laadittu Turun yliopiston Pyhiinvaellus liikkeessä -tutkimushankkeessa.
Hankkeen johtaja, uskontoantropologian dosentti Minna Opas kertoo, että kiinnostus pyhiinvaellusta kohtaan on 2000-luvulla Suomessa kasvanut merkittävästi.
Yksi tärkeä motiivi lähteä pyhiinvaellukselle on kiinnostus kulttuurihistoriaa kohtaan.
– Pyhiinvaelluksille hakeutuvat nykyään ihmiset niin uskonnollisista kuin uskonnottomista taustoista. Yksi tärkeä motiivi on kiinnostus kulttuurihistoriaa kohtaan. Juuri tähän tarpeeseen myös nyt avattava reitti vastaa.
Reittiopas on laadittu yhteistyössä Turun kaupungin ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyössä toimivan Pyhiinvaelluskeskuksen kanssa. Hanketta on rahoittanut Turun kaupunkitutkimusohjelma. Kulkea voi joko pidemmän reitin (10 km), jolloin näkee kaikki anekirjeiden nimeämät kohteet, tai lyhyemmän keskusta-alueelle keskittyvän kierroksen (3 km).
– On hienoa, että hankkeessa tehtyä tutkimusta pystytään hyödyntämään käytännössä. Keskiaikaisen pyhiinvaellusreitin toteuttaminen tekee tunnetuksi paitsi pyhiinvaellusperinnettä myös Turun Vanhaakaupunkia ja sen historiaa. Ja se tarjoaa kaupunkilaisille helpon tavan kokeilla pyhiinvaellusta ihan keskusta-alueella, Vanhankaupungin hankepäällikkö Tuija Alihaanperä Turun kaupungilta sanoo.
Keskiajalla luvattiin aneita pyhiinvaellusta vastaan
Vuonna 1396 Uppsalan arkkipiispa Henrik ja Turun piispa Bero Balk lupasivat lähes identtisissä kirjeissään 40 päivän aneet kaikille niille, jotka vierailisivat Turun tuomiokirkossa ja viidessä muussa lähialueen kohteessa reliikkien juhlapäivänä sekä Ruotsin valtakunnassa tärkeiden pyhimysten juhlapäivinä.
Ane on katolisessa uskossa kirkon myöntämä helpotus synnin vuoksi kiirastulessa vietettävästä ajasta. Uskova voi ansaita aneen itselleen tai jo kuolleelle sielulle esimerkiksi rukoilemalla, tekemällä lahjoituksia tai suorittamalla pyhiinvaelluksen.
Lisäksi ehtona oli, että kohteissa piti vierailla tietyssä järjestyksessä tiettyinä viikonpäivinä: Pyhän Katariinan kirkossa maanantaina, Pyhän Henrikin katedraalissa eli tuomiokirkossa tiistaina, Pyhän Yrjänän hospitaalissa keskiviikkona, Pyhän Hengen talossa torstaina, dominikaaniveljien Pyhän Olavin konventissa perjantaina sekä Autuaan Marian eli Maarian kirkossa lauantaina.
Hankkeessa keskiaikaista pyhiinvaellusta tarkastellut tutkija Anni Hella toteaa, että piispojen anekirjeet ovat tärkeitä lähteitä valaisemaan suomalaista pyhiinvaellusperinnettä.
– Erityisesti keskiajan Turun ympäristössä on ollut useita merkittäviä kulttuurisia ja hengellisiä keskuksia, joihin vaeltajat ovat voineet tulla niin avun tai aneiden toivossa, kiitoksen tai kunnioituksen merkeissä kuin myös kaupungin tarjoamien palveluiden, kuten laadukkaiden markkinoiden, perässä.
Reittiopas on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Tuomiokirkon pyhiinvaelluskeskuksesta ja verkosta. Reitillä järjestetään myös opastettuja kierroksia.
Pyhää kohti -reitin lisätiedot ja kartta
Pyhää kohti -reitti on laadittu Turun yliopistossa toimivan Centre for the Study of Christian Cultures -tutkimuskeskuksen Pyhiinvaellus liikkeessä -tutkimushankkeessa.