Ilmastonmuutoksen riskikortit
Ilmastonmuutosten vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten kasvihuonekaasupäästöjen kehitys tulevaisuudessa sekä kaupungin kyky kehittää sopeutumiskykyään. Kunkin riskin osalta on listattu tunnistetut kaupunkitason haavoittuvuus- ja altistumistekijät.
Kuumuus, kuivuus ja lämpötilan vaihtelut
Ilmastonmuutos yleistää ja voimistaa hellejaksoja, mikä kasvattaa rakennusten jäähdytystarpeita. Talvikauden lämpötilavaihtelut lisäävät liukkautta ja tekevät kunnossapidosta hankalampaa. Kuivuusjaksojen pitkittyminen voi johtaa vesipulaan.
Ilmastonmuutoksen myötä hellejaksot yleistyvät ja voimistuvat. Lämpenevien kesien myötä rakennusten jäähdytystarve kasvaa.
Vaikutukset
- kuumuuden aiheuttamat terveyshaitat ja epämukavuus
- vaikutukset talousveden saantiin ja vesihuoltoon erityisesti haja-asutusalueella
- työtehon lasku
- rakennusten jäähdytystarpeen kasvu
- kotihoidon tarpeen lisääntyminen vanhustyössä (asuntojen jäähdytysmahdollisuudet vaihtelevat)
- luontovaikutukset
- vaikutukset Itämeren tilaan
Haavoittuvuus- ja altistustekijät
- väestön ikääntyminen (ikääntyneet alttiimpia kuumuuden haittavaikutuksille)
- ilmastoimattomien sisätilojen määrä
- lämpösaarekeilmiö (kaupunkialueet ympäröiviä alueita kuumempia)
Talvikaudella lämpötilan vaihdellessa nollan molemmin puolin syklinen sulamis-jäätymissulamisilmiö lisää liukkautta ja vaikuttaa yhdyskuntainfran kunnossapitoon. Tällaisten olosuhteiden arvioidaan aluksi yleistyvän ilmaston lämmetessä, mutta vähenevän myöhemmin talvien lyhentyessä.
Vaikutukset
- liukkaudentorjuntatarpeen lisääntyminen ja myöhemmin väheneminen
- liukkaudentorjunnan luontovaikutukset
- katupölyn lisääntyminen
- liukastumisonnettomuuksien riskit
- rakenteiden ja tieverkoston rapautuminen ja kunnossapitotarpeen lisääntyminen (kaivot, tieverkosto, hulevesiverkosto)
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- ylläpidettävän katu- ja kiinteistöverkoston laajuus
- riippuvuus kaivovesistä
Ilmastonmuutoksen myötä kuivat kaudet voivat lisääntyä ja pitkittyä. Kuivuusjaksojen piteneminen voi vähentää pohjaveden määrää kesällä. Etenkin kesäisin kuivuus voi johtaa vesipulaan, josta aiheutuu ongelmia varsinkin pienille vesivarannoille ja maaseudulle ja se voi haitata niin vedenhankintaa, vesiliikennettä, energiantuotantoa kuin teollisuuttakin.
Vaikutukset
- kastelutarpeen lisääntyminen
- maataloustuotannon satomenetykset
- maasto- ja metsäpaloriskin kasvu ja paloista aiheutuvat savuhaitat ja omaisuusvahingot
- talous- ja kasteluveden riittävyys- ja laatuhaasteet
- luontovaikutukset
- katupölyn haitat
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- kasvilajiston kuivuudensieto (esim. Turun luonnolle tyypilliset kalliokedot)
Myrskyt, tulvat ja rankkasateet
Rankkasateet voimistuvat ympäri vuoden, mikä lisää hulevesitulvariskejä sekä vuotuista sademäärää Varsinais-Suomessa. Vaikka myrskyjen määrä ja voimakkuus pysyvät ennallaan, niiden vaikutukset korostuvat roudan vähenemisen myötä.
Rankkasateiden voimakkuus kasvaa kaikkina vuodenaikoina. Vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan Varsinais-Suomen alueella 6–10 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Sadepäivien määrä kasvaa erityisesti talvikaudella.
Vaikutukset
- tulvariskit ja -vahingot (mm. rakennusten vesivahingot, yhdyskuntainfran vauriot)
- jokieroosio ja jokipengerten sortumat
- Saaristomeren ja vesistöjen ravinnekuormitus ja rehevöityminen
- haitta-aineiden kuormituspiikit
- ruoppaustarpeen kasvu
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- tiivistyvä kaupunkirakenne
- laajat vettä läpäisemättömät pinnat
- rakennetuilla alueilla savinen, veden imeytymistä hidastava maaperä
- hulevesijärjestelmän kapasiteetti
Myrskyjen määrässä ja voimakkuudessa ei nykytiedon valossa tule tapahtumaan suuria muutoksia, mutta niiden vaikutukset kasvavat roudan vähenemisen myötä. Keskimääräiset tuulen voimakkuudet pysyvät likimain ennallaan, tuulen nopeuksissa on kasvua talvisin ja keväisin. Riskejä aiheuttavat talvimyrskyjen seurauksena aiheutuvat merivesitulvat sekä ukkosmyrskyjen aiheuttamat hulevesitulvat.
Vaikutukset
- myrskyjen aiheuttamat vahingot rakennuksille, yhdyskuntainfralle, omaisuudelle ja ihmisille
- katkot sähkönjakelussa ja tätä kautta vaikutukset lämmitykseen, vedenjakeluun, tietoliikenteeseen ja muihin yhteiskunnan toimintoihin
- haitat liikenteelle ja liikenneinfrastruktuurille
- luontovaikutukset (metsätuhot)
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- sähköverkon maakaapelointiaste ja omavaraisuus
- yksilökohtainen heikko varautuminen ja rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa
- varavoimakoneiden puuttuminen
Voimistuvien rankkasateiden seurauksena erityisesti hulevesitulvariskit kasvavat. Myös meritulvariski, erityisesti talvimyrskyjen aiheuttamana, on Turun rannikkoalueella merkittävä. Korkeiden merivedenkorkeuksien todennäköisyys ei arvioiden mukaan nouse merkittävästi Saaristomerellä vielä vuoteen 2050 mennessä, mutta kasvaa vuosisadan loppupuolella.
Vaikutukset
- tulvien aiheuttamat vahingot rakennuksille, infrastruktuurille, omaisuudelle ja ihmisille
- vaikutukset liikenteessä, energia-, jätehuolto- ja vedenhuoltoverkostoissa ja tietoliikenteessä
- ekosysteemivaikutukset
- vaikutukset maatalouteen
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- Turun maantieteellinen sijainti rannikolla
- kaavoittaminen ja rakentaminen tunnistetuille tulvariskialueille (yleiskaavassa meritulvavaara-alueille osoitetut teollisuus- ja keskustatoimintojen alueet lounaassa (ml. Linnanniemi) ja asuinalue Pihlajaniemessä)
- laajat vettä läpäisemättömät pinnat rakennetuilla alueilla
- tulvahallintatoimien riittämätön mitoitus
Luontokato ja biologiset riskit
Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän metsäpaloriskiä, mikä vapauttaa ilmakehään paljon hiiltä ja heikentää ilmanlaatua. Tautiriskit, kuten puutiaisten levittämät sairaudet, yleistyvät lämpötilojen noustessa ja kasvukauden pidentyessä. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat ekosysteemeihin ja muuttavat lajistoa.
Metsäpaloriskin ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia. Laajoissa metsäpaloissa vapautuu ilmakehään suuret määrät kasvillisuuteen sitoutunutta hiiltä, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Metsäpalot huonontavat ilmanlaatua paikallisesti ja niistä siirtyy ilmakehään ilmastoa lämmittävää mustaa hiiltä eli nokea.
Vaikutukset
- palojen aiheuttamat metsätuhot
- luontovaikutukset
- vahingot rakennuksille, omaisuudelle ja ihmisille
- torjuntatyöstä aiheutuvat potentiaalisesti merkittävät kustannukset
- savuhaitat ja ilmanlaadun tilapäinen heikkeneminen (epämukavuuden aiheutuminen erityisesti hengitystiesairauksista kärsiville)
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- metsäpalovaroitusten tulentekokieltojen noudattamatta jättäminen
- pelastustoimen kapasiteetin riittävyys
Monet tautiriskit ovat kytköksissä säähän ja ihmisten toimintaan. Esimerkiksi puutiaisten levittämät taudit yleistyvät ilmaston lämmetessä ja kasvukauden pidentyessä.
Vaikutukset
- vesivälitteisten tautien riskien kasvu rankkasateiden yleistyessä (talousvedet) ja hellejaksojen aikana (uimavedet)
- uusien kasvitautien ja tuhohyönteisten leviäminen
- puutiaisten levittämien tautien yleistyminen
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- riskiryhmiin kuuluvan väestön määrä
- terveydenhuollon kapasiteetin riittävyys
Lämpötilojen ja sateisuuden muutokset sekä sään ääriilmiöiden yleistyminen tuovat mukanaan monenlaisia ekosysteemivaikutuksia ja lajistomuutoksia.
Vaikutukset
- lajistomuutokset ja monimuotoisuuden väheneminen
- haitallisten vieraslajien leviäminen
- kasvitautien ja tuhohyönteisten haittojen lisääntyminen (esim. hollannin jalavatauti)
- vaikutukset maa- ja metsätalouden kannalta
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- viheralueiden pirstaleisuus
- ekologisten käytävien riittämättömyys
- tiivistyvä kaupunkirakenne
- saaristo- ja rannikkoluonnon herkkyys ja ainutlaatuiset biotoopit
Heijastevaikutukset
Heijastevaikutukset ovat monimutkaisia sää- ja ilmastovaihteluiden ketjuja, jotka voivat alkaa missä tahansa maailmassa, mutta päätyvät vaikuttamaan Suomeen. Nämä ilmiöt saattavat tuoda haasteita yhteiskunnalle, kuten vaikeuksia taloudellisten resurssien riittävyydessä ja yhteiskunnan vakauden ylläpitämisessä.
Heijastevaikutuksilla tarkoitetaan sää- ja ilmastovaihteluiden ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutusketjuja, jotka alkavat Suomen rajojen ulkopuolelta mutta ulottuvat lopulta Suomeen saakka. Vaikutukset voivat olla moninaisia.
Vaikutukset
- haasteet raaka-aineiden tai tuontienergian saatavuudessa
- huoltovarmuuden heikentyminen
- hallitsematon maahanmuutto (ilmastopakolaiset) ja segregaatio
- terveydelliset vaikutukset
- vaikutukset matkailuun
- ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät (ilmakulkeumat)
Haavoittuvuus- ja altistumistekijät
- yhteiskunnan taloudellisten resurssien riittävyys
- yhteiskunnan vakausaste