Tietoa alueesta
Koivula ja Harittu muodostavat yhtenäisen alueen. Alueelta löytyy monipuolisesti erilaista rakennuskantaa: kerros- rivi- ja omakotitaloja. Suurin osa alueesta on rakentunut 1980- ja 1990-luvuilla, mutta Koivulan itäosissa sijaitsee myös paljon 40–60-lukujen omakotitaloja.
Alueen halki kulkee Ispoinen-Harittu-Lauste-kuntorata, jota pitkin pääsee Katariinan hienoilta luontoalueilta, Koivula-Haritun lähimetsien kautta aina Lausteen frisbeegolfradalle asti. Koivulan pieni ostoskeskus tarjoaa päivittäispalveluja.
Katariinassa meri ja ulkoilumahdollisuudet alkavat kotiovelta. Katariinanlaaksossa esiintyy runsaasti kasvi- ja eläinlajeja, kuten lehtokasveja, harvinaisia ketolajeja sekä monimuotoinen kovakuoriaislajisto. Turun ja Kaarinan rajoilla sijaitseva Rauvolanlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -verkostoon. Alueen asutus sijoittuu Katariinan pienalueen pohjoisosaan ja koostuu omakotitaloista, rivitaloista ja pienkerrostaloista, jotka ovat rakentuneet vuoden 1988 asuntomessualueen ympärille.
Uittamo tarjoaa asukkailleen monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia, kuten soutua, avantouintia ja metsäpolkuja. Uittamon paviljongissa järjestetään tansseja ja tapahtumia. Paviljongin läheisyydessä sijaitsee pienvenesatama. Ispoisten uimaranta on lapsiystävällinen hiekkaranta. Alueella on sekä 1900-luvun alun omakotitaloja että myöhempiä kerros- ja rivitaloja.
Majakkaranta on moderni kerrostaloalue, jonka valkoiset talot ja turkoosinsävyiset parvekkeet erottuvat maisemasta. Alueen maamerkki on 18-kerroksinen asuintalo Airiston tähti. Kauniit lenkkipolut meren äärellä houkuttelevat asukkaita ulkoilemaan. Pihlajaniemeen suunnitellaan uutta asuinaluetta, joka rakennetaan Heikkilän kasarmialueen ympärille.
Ilpoisen metsien ympäröimässä lähiössä on pääasiassa 1960–70-lukujen kerrostaloja sekä vanhempia 1930–40-lukujen puutaloja. Peltola taas tunnetaan omakotitaloalueestaan ja Petreliuksen viihtyisästä kerrostalonaapurustosta. Peltolan siirtolapuutarha tuo mökkeilymahdollisuudet keskelle kaupunkia.
Luolavuori on saanut nimensä mäestä, jossa sijaitsee yksi Suomen suurimmista luolista. Alueella on 1950-luvun kerrostaloja ja viihtyisiä omakotitaloja. Luolavuoressa toimii frisbeegolfpuisto, jossa on 18-väyläinen niittypainotteinen rata. Petreliuksen uimahalli tarjoaa monipuoliset tilat kuntoiluun ja virkistäytymiseen.
Vasaramäki rakentuu pääosin omakoti- ja rivitaloista. Rakuunantiellä sijaitsee myös tunnettu funkkiskortteli. Alueella on useita puistoja, metsiköitä ja myös puistoinen Turun hautausmaa, joka perustettiin jo 1807. Hautausmaalta löytyy myös kuuluisten henkilöiden hautoja, nimekkäiden kuvanveistäjien suunnittelemia muistomerkkejä ja liito-oravia. Nimensä kaupunginosa on saanut kauppias G. C. Hammarin mukaan.
Vähäheikkilän ja Puistomäen alueella on pääosin 1900-luvun alkupuolen puutaloja ja omakotitaloja, mutta myös joitakin kerrostaloja ja rintamamiestaloja. Alueelta löytyy myös pienteollisuusalue ja Ammattiopisto Spesia.
Skanssi on tunnettu ostoskeskuksestaan, mutta alueelle rakennetaan myös moderneja ja energiatehokkaita koteja. Uuden rakentamisen myötä Skanssissa asuu jo yli 1300 asukasta, ja 2030-luvulla asukkaita voi olla jo 8000. Rakentaminen siis jatkuu ja alueelle muodostuu monipuolinen kokonaisuus, jossa kerrostalot, rivitalot ja loft-asunnot yhdistyvät palveluiden äärellä.
Skanssin biodiversiteettipuistosta luodaan oppimisympäristö ja virkistysalue, joka lisää ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden suojelusta.
Asuinalueiden hakukone
Know Your Hoods -asuinalueiden hakukoneen avulla voit tutustua Skanssi-Uittamon asuinalueisiin kuvien, tekstien, tilastojen, karttojen ja asukkaiden tarinoiden muodossa.
Tilastotietoa alueesta ja asukkaista
Kuinka monta ihmistä Skanssi-Uittamon alueella asuu? Saat alla olevaa interaktiivista taulukkoa klikkailemalla tietoa myös esimerkiksi alueen asukkaiden ikäjakaumasta, lapsiperheiden lukumäärästä ja rakennuskannasta. Tiedot tulevat Tilastokeskukselta.