Moninainen työelämä -juttusarjassa esitellään monialaisesti yrityksiä ja työnantajia, joilla on muunkielistä henkilöstöä. Juttusarja avaa organisaatioiden kokemuksia ja käytäntöjä toiminnasta sekä työarjesta monipuolisesti.
Unica on Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja Compass Group Finland Oy:n omistama ravintola-alan yritys, jolla on toimipisteitä sekä Turussa että Lahdessa. Yrityksen 24 ravintolaa ja kahvilaa palvelevat päivittäin jopa 10 000 asiakasta opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa, sekä catering-palveluiden kautta. Vuonna 2000 perustettu Unica juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan, jonka aikana henkilöstön moninaisuus on juurtunut osaksi yrityksen arkea ja identiteettiä.
Unican noin 110 työntekijää edustavat peräti 13 eri kansallisuutta. Työntekijöitä on muun muassa Ranskasta, Ukrainasta, Filippiineiltä, Sri Lankasta, Turkista ja Venäjältä. Myös henkilöstön ikäjakauma on laaja ja se ulottuu 14-vuotiaista kesäharjoittelijoista aina 68-vuotiaisiin konkareihin. Työyhteisöön kuuluu niin alanvaihtajia, oppisopimusopiskelijoita, vastavalmistuneita, maahanmuuttajia kuin osatyökykyisiäkin.
– Rekrytointi on meillä aidosti yhdenvertaista. Ikä, sukupuoli tai kansalaisuus eivät ole valintakriteerejä. Sen sijaan painotamme hakijan osaamista, tiimityötaitoja ja motivaatiota. Vaikka esimerkiksi kokin tehtäviin vaaditaan koulutus, on myös tehtäviä, joissa pärjää hyvällä asenteella, uteliaisuudella ja oppimishalulla, kertoo henkilöstöpäällikkö Heidi Kaukkila.
Henkilöstön moninaisuus näkyy Unicalla myös ruokalistalla. Työntekijät ovat tuoneet omaa ruokakulttuuriaan osaksi ravintoloiden tarjontaa reseptien ja teemaviikkojen kautta. Meksikolaisen, korealaisen ja muiden kansainvälisten keittiöiden annokset ovat olleet asiakkaiden suosiossa ja tuoneet vaihtelua perinteisiin suomalaisiin ruokiin. Asiakkailta on tullut hyvää palautetta myös ravintoloiden lämminhenkisestä ja vastaanottavasta ilmapiiristä. Ravintolat eivät ole vain ruokailupaikkoja, vaan myös monikielisiä ja -kulttuurisia kohtaamispaikkoja.
– Useat Unican ravintolat sijaitsevat korkeakoulujen kampusalueilla, joissa liikkuu ihmisiä eri puolilta maailmaa. On vain luonnollista, että henkilöstömme heijastaa tätä samaa moninaisuutta, jota myös asiakkaamme edustavat, Kaukkila pohtii.
Suomen kielellä on yhä keskeinen rooli työpaikalla
Vaikka Unican keittiöissä kuulee suomen kielen lisäksi myös englantia ja ranskaa, on suomi edelleen keskeinen työkieli erityisesti ruokaturvallisuuden ja asiakaspalvelun vuoksi. Allergeenien huomioiminen ja laitteiden turvallinen käyttö edellyttävät riittävää kielitaitoa. Tästä syystä muunkieliset työntekijät aloittavat työuransa usein avustavista tehtävistä ja etenevät vastuullisempiin rooleihin kielitaidon kehittyessä.
Työyhteisö toimii parhaimmillaan myös kielikylpynä, jossa oppiminen tapahtuu luontevasti työn lomassa. Unica onkin ottanut tiimiinsä mukaan myös kotoutumiskoulutuksessa olevia työharjoittelijoita vahvistamaan omaa suomen kielen taitoaan. Työntekijöitä kannustetaan käyttämään suomen kieltä osana työpäivää, mutta samalla tunnistetaan, että kielen oppiminen on yksilöllinen prosessi. Oma motivaatio kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nopeasti kielitaito kehittyy. Kielimuurin ylittämiseen on kehitetty monia ratkaisuja: post-it-laput, Google-kääntäjä sekä työkavereiden tuki ovat arjen työkaluja, joilla varmistetaan työn sujuvuus.
Ravintolapäällikkö Julien Boulanger korostaa suomen kielen merkitystä myös yhteisöllisyyden näkökulmasta.
– Suomen kielen taito auttaa paitsi uralla etenemisessä, myös vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kahvitauot, kuukausipalaverit ja epämuodolliset keskustelut ovat niitä hetkiä, joissa kielitaito karttuu ja työyhteisö hitsautuu yhteen.
Boulanger tietää, mistä puhuu, sillä hän on itse tullut Suomeen maahanmuuttajana ja edennyt urallaan esihenkilötehtäviin. Omakohtainen kokemus auttaa ymmärtämään ja tukemaan muita samassa tilanteessa olevia.
Hyvä tiimidynamiikka on avain moninaisuuden onnistumiseen
Moninaisen työyhteisön arki ei kuitenkaan ole aina täysin mutkatonta. Joskus kielimuurit, kulttuurierot tai maailmanpoliittiset tilanteet voivat vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin.
– Näissä tilanteissa korostuu hyvän johtamisen merkitys, sekä kyky kohdata toinen ihminen yksilönä, ei kansallisuutensa tai äidinkielensä kautta. Työpaikan turvallisuus, keskinäinen kunnioitus ja rauhallinen työympäristö ovat kaiken toiminnan perusta, Kaukkila toteaa.
Kun henkilöstö on moninaista, myös toimivan tiimidynamiikan merkitys korostuu. Unicalla ravintolapäälliköt kantavat päävastuun rekrytoinneista ja tiimidynamiikan rakentamisesta. Ravintolayksiköiden välinen liikkuvuus mahdollistaa sen, että jokainen voi löytää paikan, jossa viihtyy ja jossa oma osaaminen pääsee esiin. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut Unicalla vähäistä, mikä sekin osaltaan kertoo onnistuneista rekrytoinneista, hyvästä työilmapiiristä ja sitoutuneista työntekijöistä.
Unicalla ymmärretään myös, että henkilöstön moninaisuuden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Lähes kolmasosa yrityksen henkilöstöstä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikä lisää uusien osaajien tarvetta. Unica näkee tässä mahdollisuuden myös muunkielisen väestön työllistämisessä ja haluaa olla suunnannäyttäjä vastuullisena ja ennakkoluulottomana työnantajana. Tähän mennessä hakijoita on kuitenkin riittänyt hyvin, eikä osaajapula ole ollut ongelma.
Kaukkila ja Boulanger toivovat myös muille työnantajille rohkeutta rekrytoida osaavia ja motivoituneita tekijöitä taustaan katsomatta.
– Kun annamme tilaa eri persoonille, kielille ja tavoille, rakennamme samalla rikkaampaa työyhteisöä, Kaukkila muotoilee.
Moninainen työelämä, osa 4. Tämän juttusarjan tuottaa Turun kaupungin toteuttama Verkostolla töihin -ESR+-hanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Juttusarjaan kannustetaan mukaan työnantajia alaan katsomatta. Halutessasi organisaationne mukaan, ota viipymättä yhteyttä: