Viime päivinä Suomen kiinteä länsiyhteys Helsingistä Tukholmaan on saanut uutta nostetta sekä kotimaassa että EU-tasolla.
Lohjan ja Salon kaupunginvaltuuston hyväksynnät merkitsevät Länsiradan etenemistä. Samaan aikaan EU:ssa jäsenmaat ottivat Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyden mukaan tärkeimpien liikenneyhteyksien listalleen. Tämä on ratkaiseva askel kohti sitä, että yhteysvälille voi jatkossa hakea EU-rahoitusta. Visiona horisontissa siintää, että tulevaisuudessa Helsingistä Tukholmaan, Osloon, Kööpenhaminaan ja aina Keski-Eurooppaan asti pääsisi kulkemaan maata pitkin. Tämä parantaisi Suomen saavutettavuutta, kilpailukykyä ja huoltovarmuutta merkittävästi.
EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä vuosien 2028–2034 budjettia eli niin kutsuttua monivuotista rahoituskehystä. Se sisältää liikenneyhteyksiä rahoittavan Verkkojen Eurooppa -ohjelman (Connecting Europe Facility, CEF), jonka rahoitusta on esitetty lähes tuplattavaksi 52 miljardiin euroon. Jatkossa hankkeet voivat saada EU:lta jopa 50 prosentin tuen aiemman 30 prosentin sijaan.
Alun perin komissio esitti, että rahoitus kohdistuisi pääasiassa EU-maiden rajat ylittäviin liikennehankkeisiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Suomesta ainoana rajat ylittävänä hankkeena esityksessä mainittiin niin sanottu Botnian käytävä eli Oulusta Tornion ja Haaparannan kautta Luulajaan kulkeva yhteys. Kasvu-Suomen alueelta mukana ei ollut yhtään hanketta, vaikka alueelle on suunnitteilla useita Suomen saavutettavuutta ja talouskasvua vahvistavia raideyhteyksiä.
Länsirata voisi saada jopa puolet rahoituksesta EU:sta.
Aktiivisen vaikuttamistyön seurauksena asetelma kuitenkin muuttui 15. joulukuuta 2025. EU-maiden liikenneministerit hyväksyivät kannan, jossa liikennerahoituksen prioriteettilistalle lisättiin kaksi uutta Suomea koskevaa yhteyttä: Helsinki–Turku–Tukholma ja Tampere–Helsinki–Tallinna.
Tämä tarkoittaa, että jäsenmaat tunnistivat hankkeet strategisesti merkittäviksi ja eurooppalaista lisäarvoa tuottaviksi, mikä on osoitus Suomen ja alueemme onnistuneesta vaikuttamistyöstä. Listalle pääsy on signaali hankkeen EU-tukikelpoisuudesta. Koska Länsirata on osa Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyttä, se voisi siis saada jopa puolet koko rahoituksesta EU:sta.
Samanaikaisesti EU-tason linjausten kanssa myös Suomessa on edetty. Lohjan ja Salon kaupungin tekemät päätökset Länsiradan rahoittamisesta tarkoittavat ratahankkeen toteuttamista. Lisäksi eduskunta myönsi Varsinais-Suomen ehdotuksen mukaisesti aiemmin joulukuussa Väylävirastolle määrärahan kiinteän Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyden selvitykseen. Toivomme, että kansallinen selvitys saadaan tehtyä kuluvan vaalikauden aikana.
Suurimmat hyödyt talouteen ja työmarkkinoihin
Miksi juuri Helsinki–Turku–Tukholma-yhteys on noussut esiin sekä EU:ssa että Suomessa? Taustalla on laajempi arvio siitä, mistä suurten liikennehankkeiden todelliset hyödyt syntyvät.
Tuoreet selvitykset osoittavat, että rajat ylittävien yhteyksien suurimmat vaikutukset eivät liity niinkään liikenteeseen vaan ennen kaikkea talouteen ja työmarkkinoihin. Kun suuret kaupunkialueet ja talousalueet kytkeytyvät pysyvällä infrastruktuurilla toisiinsa, syntyy laajempia työmarkkinoita, parempaa työn ja osaamisen kohtaantoa sekä edellytyksiä tuottavuuden kasvulle. Näitä vaikutuksia ei synny yksittäisillä tie- tai rataparannuksilla.
Pohjoismaista löytyy tästä selkeä vertailukohta. Ruotsin ja Tanskan yhdistänyt Juutinrauman silta muutti koko alueen taloudellista dynamiikkaa. Joulukuun alkupuolella julkaistussa, Milttonin toteuttamassa Nordic Capitals Railway –raportissa todetaan, että jopa 70 prosenttia hankkeen hyödyistä on syntynyt työmarkkinoiden yhdistymisestä, ei itse liikenneyhteydestä. Samankaltainen vaikutusmekanismi on tunnistettavissa myös Helsingin ja Tukholman välisessä yhteydessä.
Selvityksissä korostuu myös Suomen muuttunut asema. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen Suomi ei ole enää idän ja lännen välinen logistinen risteys vaan Euroopan pohjoinen reuna. Käytännössä lähes koko ulkomaankauppamme kulkee Itämeren kautta, mikä tekee järjestelmästämme haavoittuvan. Pysyvä länsiyhteys loisi vaihtoehtoisen reitin Eurooppaan ja vahvistaisi koko maan huoltovarmuutta. Parantuva huoltovarmuus parantaisi myös Suomen houkuttelevuutta investointikohteena, mikä korostui vastauksissa, kun Turun kauppakamari selvitti yritysjohdon edustajien näkemystä länsiyhteydestä.
Myös turvallisuusnäkökulma on vahvasti esillä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Pohjois-Euroopan merkitys EU:n ja Naton yhteisessä suunnittelussa on kasvanut. Rajat ylittävät, niin sanotut kaksoiskäyttöiset liikenneyhteydet palvelevat sekä siviililiikennettä että poikkeusolojen tarpeita. Juuri tällaisia hankkeita EU nyt painottaa rahoituksessaan.
Maantiede määrää reitin, mutta vaikutukset ulottuvat koko Suomeen.
On olennaista todeta, että Helsinki–Turku–Tukholma-yhteys ei ole paikallinen hanke, vaikka se kulkeekin Turun kautta. Kyse on koko Suomen länsiyhteydestä, joka kytkee maan tiiviimmin Pohjois-Euroopan ja edelleen Keski-Euroopan talousalueisiin. Maantiede määrää reitin, mutta vaikutukset ulottuvat koko Suomeen.
EU:n rahoituskartalle pääsy ja eduskunnan tekemä selvityspäätös osoittavat, että kyse ei ole enää pelkästä visiosta. Hanke on siirtynyt vaiheeseen, jossa sen edellytyksiä arvioidaan samanaikaisesti sekä kansallisesti että Euroopan tasolla. Nyt ratkaisevaa on, miten Suomi hyödyntää tämän tilanteen jatkovalmistelussa.
Suomella on oltava strateginen visio maamme saavutettavuuden edistämisestä. Linjaukset visiosta tulee tehdä eduskunnan päättäessä kevään istuntokauden aluksi liikenteen kehittämistä ohjaavasta Liikenne 12 –suunnitelmasta. Suuret liikennehankkeemme on saatettava sille tasolle, että ne pärjäävät EU-rahoituskilvassa.
Kirjoitus on julkaistu alun perin puheenvuorona Turun Sanomissa 21.12.2025.
Video: 3D-malli futuristisesta junasta. iStock / Pavel Chag