Sillan suljetut alikulkutunnelit toimivat pop-up-taiteen esityspaikkoina. Sillan alla soiva teos vaihtuukin uuteen aina silloin tällöin, pop-up-taiteen ohjelman aikataulun mukaisesti.
Alikulkuihin ollaan asentamassa laitteistoa myös valotaiteen esittämistä varten. Jatkossa Aurasillan alta kantautuu äänen lisäksi myös valoa ja alikulkuihin voidaan toteuttaa myös videotaideteoksia.
Ajankohtainen teos esitellään tällä sivulla.
Stämma
Teos on kuultavissa 7.11.−7.12. 2025
- ma−la klo 7−11 ja klo 18−22
- su klo 10−18
- Teos kulminoituu 30 minuutin välein klo 07.15, 07.45, 08.15 jne.
Tietoja teoksesta Stämma
STÄMMA on taiteilija Sandra Nybergin ja muusikko-säveltäjä Mikko Perkolan välisen poikkitaiteellisen yhteistyön tuloksena syntynyt teos. Paikkasidonnainen ääniteos ammentaa Turun historiallisesta ja maantieteellisestä maisemasta.
Teoksen nimi STÄMMA kantaa useita merkityksiä – kohtaaminen, kokoontuminen, ääni, sävy ja musiikillinen harmonia – jotka kaikuvat teoksessa ja sen äänimaisemassa.
Äänimaisema punoo yhteen Turun Tuomiokirkon urkujen ääniä sekä Piae Cantiones -kokoelman sävelmiä ja sumutorven kaukaista kutsua, joka kulkee pitkin Aurajokea. Näiden äänien kohtaamisesta syntyy teos, joka luo vuoropuhelun meren ja maan, luonnon ja kulttuurin sekä Turun elävän äänimaiseman historian välille.
Piae Cantiones (hurskaita lauluja) on kokoelma latinankielisiä teini- eli apupappilauluja, jotka ovat peräisin Turun Katedraalikoulusta 1500-luvulta, ja joita laulettiin Suomessa ja Ruotsissa keskiajalta 1800-luvulle asti. Monet Piae Cantiones -kokoelman sävelmistä tunnetaan keskiaikaisista lähteistä eri puolilta Eurooppaa.
STÄMMA perustuu kokoelmassa olevaan lauluun In stadio laboris ;
”Mutta jos haluat elää vapaana,
elä rakkaudessa, niin vältyt tuskalta,
sinulla ei ole mitään, et kärsi, kadonnutta et itke,
vaan siinä mitä sinulla on, sinä iloitset.”
Sandra Nyberg on kuvataiteilija, joka työskentelee paikkasidonnaisten teosten parissa. Hänen teoksensa sulautuvat ympäristöönsä ja tutkivat samalla paikallisia kulttuurisia, poliittisia, sosiologisia ja/tai historiallisia yhteyksiä. Häntä kiinnostavat eri alojen väliset yhteistyöt ja niiden käyttäminen taiteellisen työnsä välineenä.
Mikko Perkola on puolestaan työskennellyt soittimensa, viola da gamban, kanssa joissakin maailman tunnetuimmista korkeakulttuurin keskuksista ja yhdessä alansa eturivin muusikoiden kanssa. Perkola pitää olemassa olevien rakenteiden haastamisesta ja uusien ilmaisutapojen etsimisestä osaamiselleen. Eri taiteenalojen väliset yhteistyöt ovat tarjonneet mahdollisuuksia käyttää soitinta monipuolisesti ja kokeellisesti sekä esiintyä vaihtoehtoisissa tiloissa.
He asuvat molemmat Korppoossa, Turunmaan saaristossa.
Aiemmat äänitaideteokset
Tietoja teoksesta
Kaikkein tärkein asia? on osallistavan taiteen keskus Framilin dokumentaarinen ääniteos, jonka haastattelumateriaali on kerätty Turussa kevään ja kesän 2025 aikana.
Veera Lehtola on läsnä Auransillalla ja keskustelee tärkeimmistä asioita myös Turun päivänä 21.9.2025 kello 17-19.
Teos sai alkusysäyksensä kun yhteisötaiteilija Veera Lehtola työskenteli taiteiljana saattohoidossa ja kuunteli ihmisten elämän tärkeimpiä asioita, arvoja ja kokemuksia. Heräsi kysymys, onko meillä aikaa tärkeimmälle jo elämän keskellä? Mikä on tärkeintä lapselle, työttömälle, uusperheen isälle, eläkeläiselle, mielenterveyskuntoutujalle? Mikä on tärkeintä meille kaikille yhdessä? Ja milloin meillä on aikaa olla sen äärellä?
“Arkipäivän elämässä mä oon taitava ohittamaan, säilömään, väistämään, ajattelemaan että, tää on tärkeää mutta ei just nyt.”
Lehtola kulki keväällä erilaisten ihmisten joukossa kysyen yhden kysymyksen: Mikä on sinulle kaikkein tärkein asia? Kysymys poiki erilaisia keskusteluja. Ääniteos on rakentunut ihmisten ajatuksia kuunnellen ja sanasanaisesti niitä kirjaten. Noin sata eri-ikäistä ihmistä on halunnut jakanut ajatuksiaan siitä mitä heille on todella on tärkeää.
Kaikkein tärkein asia on moniääninen keskustelu. Dialogi on polarisaation vastustamista, konfliktin ja moniäänisyyden hyväksymistä. Kuuntelemisessa on kyse epävarmuudelle avautumisesta. Kukaan ei voi yksin päättää. Olemme täällä yhdessä. Tärkein on jaettua.
“Mitään merkittävää ei voi tehdä yksin. Ihminen sanoo pärjäävänsä yksin, vaikka tarvitaan kaksi ihmistä ennen kuin olet edes olemassa.”
Teos haastaa myös ohikulkijat kuuntelemaan. Se luo tilan pysähtymiselle ja sydämen avaamiselle elämän ja arjen kiireen keskellä. Turun ydinkeskustan hälinä on kiehtova ympäristö syvimpien kysymysten kysymiselle ja paluulle juurille.
Kesto: noin 20 min.
Tuotanto: Framil ry/ soveltavan taiteen tila, Pop up Turku
Konsepti, haastattelut ja ohjaus: Veera Lehtola
Äänitys ja äänen käsittely: Henri Kivistö
Lukijat: Veera Lehtola, Asta Lehtola, Sampo Parkkonen, Seija-Leena Salo, Hannu Seppälä, Laura Sillanpää ja Lempi Sillanpää.
Yhtenä teoksena sillan alta kuuluu korvaruno, joka on syntynyt Kulttuurilupauksen työpajoissa käydyistä keskusteluista. Korvarunopakan loi turkulainen sanataiteilija Veera Vähämaa ja sen pohjalta ääninäytellyn teoksen toteutti Tehdas Teatteri. Se soi muiden teosten välissä. Äänitaidekokeilun toteuttavat Turun kaupungin kulttuurin kärkihanke ja kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus.
