Pihan luonnonmukainen hoitaminen on parhaimmillaan hyvin helppoa. Usein luonto nimittäin viihtyy juuri siellä, missä nurmikko on ajamatta ja oksat keräämättä.

Lapio pystyssä maassa. (Foto: Andres Siimon / Unsplash)

Luonnonmukaisesti hoidettu piha jäljittelee luonnon omia prosesseja, lisää lajien elintilaa kaupungissa ja kestää muuttuvia sääoloja. Jokainen voi vaalia pihaluontoa omalla tavallaan. Valitse alta sinun tapasi! 

Opi tuntemaan pihasi  

Tutki ensin pihaasi, niin opit tuntemaan sen kasvuolosuhteet ja ominaispiirteet. Kaiva hieman maaperää esiin ja tunnustele sitä käsissä. Onko se hiekkaista, savista, multavaa vai kivistä? Tuntuuko se kostealta vai kuivalta? Myös pihallasi kasvavat kasvit kertovat maaperän ominaisuuksista.

Opi maaperästä Marttaliiton kasvulistan avulla.

Tarkkaile pihaa myös eri keleillä. Auringon paistaessa voit seurata, minne valo osuu ja mitkä ovat varjoisia kohtia. Sateella näet veden virtausreitit ja huomaat, missä ovat tonttisi kosteimmat paikat. Jo näillä tiedoilla ymmärrät pihasi kasvuolosuhteita paremmin.  

Aloita nurmikosta 

Helppo tapa lisätä luonnon monimuotoisuutta on antaa pihanurmen kasvaa. Luonnolle elintärkeät pölyttäjät, kuten perhoset ja kimalaiset, saavat ravintoa nurmikon kasveista kuten valkoapilasta ja voikukasta. Kun pidennät nurmikonleikkauksen väliä tai jätät pihan vähällä käytetyt alueet kokonaan ajamatta, kukat ehtivät kukkia ja tarjota ravintoa pölyttäjille.  
 

Sinertävä perhonen kukassa nurmikolla. (Foto: Emma Kosonen)
Voit houkutella pihallesi hopeasinisiiven, kun annat nurmen kasvaa ja kukkien kukkia. Hopeasinisiivellä on tärkeä pölyttäjän tehtävä: se levittää siitepölyä ja auttaa kasveja lisääntymään.  
Bild: Emma Kosonen

Perusta niitty kylvämällä paikallisia niitty- ja ketokasveja  

Värikkäänä kukkivat pientareet ovat osa suomalaista kesämaisemaa. Kylvä keto- ja niittykasveja omalle pihalle, kukkapenkkiin tai vaikka oman tontin kadunvarteen. Esimerkiksi kissankellot ja päivänkakkarat ilahduttavat niin pörriäisiä kuin ohikulkijoita. Kasvupaikkaa ei kannata lannoittaa, sillä kotimaiset luonnonkasvit pärjäävät parhaiten ilman keinotekoisia ravinteita.  

Kasvilajit kannattaa valita kasvupaikan mukaan. Aurinkoiselle ja hiekkaiselle pihamaalle sopivat ketokasvit ja varjoisille, kosteille alueille niittylajit. Puutarhaliikkeet auttavat siementen valitsemisessa, kun kuvailet heille pihasi ominaisuuksia. Tärkeintä on varmistaa, että siemenet ovat peräisin Suomesta.  

Keto kukkaloistossa, etualalla violettikukkainen kevytrakenteinen kukkalaji. (Foto: Helka Kähkönen)
Pihalle kannattaa valita eri aikoihin kukkivia lajeja, niin pölyttäjät saavat ravintoa läpi kesän. Ahdekaunokki kukkii yleensä heinä-elokuussa.
Bild: Helka Kähkönen

 

Kun kukinta on loppukesällä ohi, voit niittää niittykasvit joko osin tai kokonaan ja kerätä niittojätteet pois. Niittäminen auttaa kasvilajistoa pysymään monimuotoisena ja estää alueen heinittymistä.  

Hallitse pihasi vesiä  

Pihan sade- ja sulamisvesi on oikein hyödynnettynä luonnonvara, joka ylläpitää maaperän kosteutta ja auttaa kasvien kasvua. Kun ohjaat pihasi vesiä luonnonmukaisesti, myös rakennuksesi ovat paremmassa turvassa lisääntyneiden sateiden ja kaupunkitulvien riskeiltä. 

Rakenna sadevesipuutarha 

Sadevesipuutarhan perustaminen on hyvä tapa käsitellä pihan hulevesiä. Huolellisesti suunniteltuna se toimii kuin painanne, joka varastoi, haihduttaa, imeyttää ja suodattaa vettä. Samalla se toimii monimuotoisena keitaana, jossa viihtyvät esimerkiksi hyönteiset, linnut ja sammakot.  Julkaisemme pian sadepuutarhakuvaston, josta löydät lisätietoa sadevesipuutarhasta. Lisäämme linkin tälle sivulle.  
 
Sitä ennen voit tutustua YLE:n ohjevideoon

Valitse vettä läpäisevä päällyste pihamaalle 

Luonnossa sade- ja sulamisvesi kulkeutuu luonnollisiin vetäytymispaikkoihin ja imeytyy maaperään, eikä tulvariskiä synny. Siksi myös omaan pihaan kannattaa valita päällystemateriaali, joka läpäisee vettä. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi sora, murske ja kivituhka. Tiiviit kivetykset ja asfaltti estävät vettä imeytymästä maahan. Pahimmillaan tulviva vesi voi ohjautua kohti rakennusta ja aiheuttaa kosteusvaurion.  

Neliönmallisten pihalaattojen välistä kasvaa ruohoa. (Foto: Aino Saarinen)
Kivetystä ei kannata rakentaa tiiviisti, vaan laattojen väliin tulee jättää riittävät raot. Silloin vesi pääsee imeytymään maahan tai esimerkiksi varastoitumaan kivetyksen alle lisättyyn kiviaineskerrokseen. 
Bild: Aino Saarinen


Turussa on monin paikoin savinen maaperä, johon vesi ei kunnolla imeydy. Siksi vettä läpäisevän päällysteen alle on hyvä lisätä karkea kiviaineskerros, johon vesi voi hetkeksi varastoitua ennen, kun sen jatkaa matkaa maaperään tai mahdollisiin salaojiin. Voit pyytää suunnitteluapua esimerkiksi maisemasuunnittelijoilta, puutarha-alan ammattilaisilta tai hulevesiratkaisuihin erikoistuneilta yrityksiltä.

Lisää vinkkejä vesienhallintaan löydät pihojen hulevesioppaasta. 

vaaleanpunaisia ja violetteja korkeita komealupiinin kukintoja. (Foto: Jouko Rikkinen / vieraslajit.fi)
Komealupiinissa on näyttävät siniset, violetit tai vaaleanpunaiset kukinnot.
Bild: Jouko Rikkinen / vieraslajit.fi

Tunnista ja kitke haitalliset vieraslajit 

Vieraslajeilla tarkoitetaan kasvi-, eläin- tai sienilajeja, jotka eivät olisi levinneet luontaisilta elinalueiltaan Suomeen ilman ihmisen apua. Osa vieraslajeista on uhka paikalliselle luonnolle, sillä ne leviävät nopeasti ja syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja. 

Turussa on runsaasti esimerkiksi jättipalsamia ja komealupiinia. Jos huomaat niiden kasvavan pihallasi, poista kasvit ohjeiden mukaisesti.

Turun kaupunki ja Valonia ovat yhdessä laatineet oppaan, jonka avulla voit tunnistaa ja torjua vieraslajeja pihaltasi.

Tutustu vieraslajioppaaseen. 
 


Auta pihojen katoavia lajeja

Monet tutut lajit ovat vaarassa kadota pihoiltamme. Esimerkiksi pihojen sympaattisen asukin, siilin, on vaikea löytää sopivia elinympäristöjä ja pesäpaikkoja ihmisen siistimästä kaupunkiympäristöstä. Myös ilmastonmuutoksesta on siilille haittaa, kun lämmin talvi voi haitata sen talvihorrosta. Voit auttaa siiliä nikkaroimalla sille talvipesän.  

Katso ohjeet siilin pesäkopin rakennukseen

Siili maassa pudonneiden lehtien päällä. (Foto: Piotr Laskawski)
Jos nikkarointi ei innosta, jätä risu- ja lehtikasat pihan reunoille syksyn päätteeksi. Siili saattaa talvehtia myös niissä.
Bild: Piotr Laskawski

 

Myös orapihlaja-aidoilla iloisesti sirkuttavien varpusten määrä on vähentynyt Suomessa huomattavasti, kun sen suoja- ja pesäpaikat – vanhat rakennukset ja tiheät aidat – ovat hävinneet kaupunkikuvasta. Voit auttaa varpusia ja muitakin pikkulintuja, kun säilytät pihallasi turvallisia tiheikköjä ja ruokit lintuja talvella. Linnut hyötyvät myös siitä, että pihallasi on paljon hyönteisiä houkuttelevia kasveja tai lahopuuta.  

Näin ruokit lintuja talvella.

Kaksi varpusta katselee toisiaan aidalla. (Foto: Tobias Roth)
Varpunen elää Suomessa ympäri vuoden. Talvisin ne kerääntyvät usein parviksi ja etsivät ruokaa erityisesti pihapiireistä ja kaupunkialueilta.
Bild: Tobias Roth

Arvosta pihapuita – myös kuolleina 

Pihapuiden merkitys kasvaa, kun hellejaksot ja sateet yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Sateella puu imee sadevettä juuriinsa ja vähentää tulvariskiä. Puu voi myös estää tai vähentää tuulen ohjaamaa viistosadetta osumasta rakennuksiin.  
 
Helteellä suuret puut toimivat pihan varjoina ja viilentävät rakennuksia. Juuret puolestaan parantavat maaperän rakennetta ja estävät eroosiota. Puu voi siis parhaimmillaan säästää sinut monilta harmeilta!  
 
Jos puu pitää kaataa, se kannattaa katkaista mahdollisimman korkealta ja jättää pihaan lahoamaan. Lahopuu tarjoaa elinympäristön lukuisille eliölajeille, kuten sienille, hyönteisille, sammalille, jäkälille ja linnuille.  

Keltainen puurivitalo, jonka edessä kasvien istutuslaatikoita. Taustalla korkeita puita. (Foto: Petri Pulli )

 

Artikkeli on tehty yhteistyössä RESIST-hankkeen ja Urban Biodiversity Parks -hankkeen kanssa. 

Tutustu RESIST-hankkeeseen
Tutustu  Urban Biodiversity Parks -hankkeeseen

Kysy lisää

Minna Kivimäki Projektipäällikkö, RESIST-hanke
Selina Raunio Hankekoordinaattori, Urban Biodiversity Parks -hanke