Tämä refleksivasara on kuulunut Turun lääninsairaalan ylilääkäri Lennart Stråhlelle. Kumipäisen hopeaesineen on valmistanut Turussa Henrik Hjalmar Autere vuonna 1926.
Refleksitesteistä tunnetuimmalla, patella- eli polvilumpiorefleksillä on tutkittu hermoston toimintaa jo 150 vuoden ajan. Ensimmäisinä vuosina ei vielä ollut varsinaisia refleksivasaroita. Jänneheijasteita tutkittiin käsin kopauttamalla sekä pienikokoisilla vasaroilla, joiden alkuperäinen tarkoitus oli selvittää muun muassa keuhkojen tilaa perkussiolla eli koputtelulla.
Refleksivasaroita on eri mallisia kuten ”Taylor”, ”Buck”, ”Dejerine” ja ”Trömner”. Ylilääkärin refleksi- ja perkussiovasara on mallia ”Traube”. Monet lääketieteen instrumentit on nimetty kehittäjiensä tai alan uranuurtajien mukaan. Refleksien testaus on yhä tänä päivänä osa neurologista statustutkimusta. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi refleksien symmetrisyys, puolierot, vaimentuminen tai puuttuminen.
Texten fortsätter efter bilden
Iitissä vuonna 1863 syntynyt kirurgi Axel Lennart Stråhle toimi Turun lääninsairaalassa vuosina 1895–1928, joista ylilääkärinä yli 27 vuotta. Hän sai professorin arvon vuonna 1907. Stråhle kehitti kirurgian osaamista sairaalassa sekä anoi sinnikkäästi lisää tiloja ja henkilökuntaa. Hän ei ehtinyt nähdä uutta lääninsairaalan rakennusta, nykyistä Tyksin A-sairaalaa, joka valmistui Kiinamyllynkadun varrelle 1930-luvun lopulla.
Ylilääkärin työn lisäksi Lennart Stråhle piti yksityisvastaanottoa sekä toimi paikallisena vaikuttajana, muun muassa kaupunginvaltuustossa. Lisäksi hänet tunnettiin nimeään kantaneista särkypulvereista päänsärkyyn ja reumaan. Apteekeissa käsin pakatuissa professorin annosjauheissa havaittiin sittemmin ikäviä sivuvaikutuksia.
Åbo Underrättelser kirjoitti 1.3.1928, että ylilääkäri Stråhle sai työyhteisöltään läksiäislahjaksi Hanna Paulin taulun ja Ragnar Ungernin tekstaaman adressin. Jälkimmäinen tunnettiin Turun piirustuskoulun johtajana. Omistajan merkitseminen käyttöesineisiin oli yleinen tapa. Refleksivasaran kädensijassa olevan nimikaiverruksen ”Prof. L. Stråhle” koristeellisuus kukkakuvioineen viittaa kuitenkin siihen, että hopeaesinekin voisi olla professorin jossakin yhteydessä vastaanottama lahja.
Lennart Stråhle kuoli Turussa 66-vuotiaana vuonna 1929 oltuaan eläkkeellä ylilääkärin virasta runsaat 1,5 vuotta. Refleksivasaran on Turun kaupunginmuseon esinekokoelmaan lahjoittanut yksityishenkilö kymmenen vuotta myöhemmin. Stråhle lahjoitti itsekin kaupunginmuseolle (tuolloin Turun kaupungin historiallinen museo) joitakin sairaalatoimintaan liittyviä esineitä 1900-luvun alussa. Hänen työuraansa liittyvää aineistoa on myös Turun Lasarettimuseon kokoelmissa.
Relaterat innehåll:
