Itämeren ympärysmaiden yhteistyönä edistetään kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelua, kehitetään pienille ja keskisuurille kaupungeille soveltuvaa seurannan ja arvioinnin mallia suunnittelun tueksi sekä kootaan opit ja työkalut koulutuskokonaisuudeksi.
Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelulla tavoitellaan kestävämpää ja saavutettavampaa liikennejärjestelmää, joka mahdollistaa paremman elämänlaadun kaupunkilaisille.
Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmia (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) on edistetty Euroopan komission toimesta jo vuodesta 2013 suunnittelukonseptin julkaisun ja kaupunkiliikennepaketin (2013/913) myötä.
Kesällä 2024 päivitetyssä TEN-T asetuksessa kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman laatiminen ja seuranta on asetettu ensimmäistä kertaa velvoitteeksi erikseen määritellyille kaupunkiseuduille vuoteen 2027 mennessä. Uudistetulla TEN-T asetuksella tavoitellaan muun muassa ympäristöystävällisempää liikennettä ja kestävämpää kulkumuotojakaumaa sekä liikennejärjestelmän kielteisten vaikutusten, kuten kasvihuonekaasupäästöjen ja ruuhkien, vähentämistä. Asetus velvoittaa myös EU:n jäsenvaltiot nimeämään kansallisen SUMP-yhteyspisteen ja järjestämään tukea kaupunkiseuduille.
Virallista ohjeistusta kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmien laatimiseksi ja toteuttamiseksi on päivitetty viimeksi vuonna 2019, mutta ydin on pysynyt samana. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma tulee laatia toiminnalliselle kaupunkiseudulle yhteistyössä eri viranomaisten, hallinnon tasojen, kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Sen tulee sisältää pitkän aikavälin visio, lyhyen aikavälin toteutussuunnitelma sekä indikaattoreita ja suunnitelma toteutuksen seurantaan. Lisäksi sen tulee edistää eri liikennemuotojen yhteen toimivuutta osana sujuvia matka- ja kuljetusketjuja.
Laajasta levinneisyydestä huolimatta erityisesti pienemmillä kaupungeilla on edelleen haasteita laatia ja toteuttaa eurooppalaisen mallin mukaisia SUMP-suunnitelmia. Erityisen haastavana kaupungit kokevat suunnitelman ja sen toimenpiteiden seurannan ja arvioinnin sekä datan kerääminen aktiivisista kulkumuodoista – kävelystä ja pyöräilystä.
Relaterat innehåll:
SUMPS for BSR-projektin ratkaisut kaupungeille suunnittelun tueksi
Euroopan Unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelman osarahoittama SUMPs for BSR -projekti kehittää ratkaisuja ja tarjoaa koulusta edellä mainittuihin haasteisiin. Kuuden Itämeren ympärysmaan kaupungin ja asiantuntijoiden yhteistyönä kehitetään pienille ja keskisuurille kaupungeille suunnattua kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelua tukevaa seurannan ja arvioinnin mallia, joka huomioi aktiivisen liikkumisen tiedonkeruun tarpeen.
Keväällä 2026 järjestetään laaja koulutuskokonaisuus, jossa liikennesuunnittelijoilla ja muilla asiantuntijoilla on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muiden kaupunkien ja seutujen edustajien kanssa, kuulla hyvistä käytännöistä, työkaluista ja opeista sekä saada koulutusta ja tukea seuraaviin teemoihin liittyen: kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelun pääperiaatteet ja TEN-asetuksen asettamat vaatimukset; seurannan ja arvioinnin kehittäminen, datan kerääminen kävelystä ja pyöräilystä, aktiivista liikkumista edistävät kokeilut, sekä osallisuus osana suunnittelua ja toimenpiteitä.
Mukana useita kaupunkeja
Hankkeessa mukana olevat kaupungit toteuttavat erilaisia kokeiluja aktiivisen liikkumisen edistämiseksi sekä testaavat uusia tiedonkeruun menetelmiä. Kokemukset kootaan osaksi koulutuskokonaisuutta. Turun kaupungin toteuttamista liikkumispistekokeiluista voi lukea lisää täältä.
Hanketta koordinoi Turun kaupungin alainen Itämeren kestävien kaupunkien sihteeristö (Union of Baltic Cities Sustainable Cities Commission), joka toimii osana kaupungin hankepalvelut-yksikköä.
Turun kaupungin lisäksi mukana ovat Gävle (Ruotsi), Cesis (Latvia), Panevėžys (Liettua), Gdynia (Puola), Greisfwald (Saksa) sekä asiantuntijoina Institute of Baltic Studies (Viro) ja University of Gdanks (Puola).
Projektin toteutusaika on 11/2023–10/2026 ja kokonaisbudjetti 3 072 211 euroa, josta EU:n tuen osuus 2 457 769 euroa.
Turun kaupungilla on jatkuvasti käynnissä yli sata ulkoisen rahoituksen hanketta, vuosittain keskimäärin 60 miljoonan euron arvosta. Hankerahaa haetaan Euroopan Unionista ja suomalaisista rahoituskanavista. Hankkeiden avulla kehitetään Turkua monipuolisesti sekä luodaan uusia toimintamalleja ja innovaatioita. Ulkoisen rahoituksen myötä Turku on myös vahvasti mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Hankkeiden avulla luodaan kaikille parempaa Turkua.
Relaterat innehåll:
