Keväällä 1902 Turun kaupunkikuvassa tapahtui suuri muutos, kun Puolalanmäen palotorni purettiin uuden taidemuseorakennuksen tieltä. Torni oli rakennettu 1830-luvulla, sillä Turussa pyrittiin lisäämään paloturvallisuutta vuoden 1827 tuhoisan palon jälkeen.

Laura Yli-Seppälä amanuenssi

Palovartijat antoivat tulipalon syttyessä tornista palohälytyksen soittamalla torvia ja nostamalla salkoon kankaisia värillisiä palloja tai lyhtyjä. Palotorni oli käytössä vuosikymmeniä, joten hälytystavat ehtivät vaihdella ajan mittaan.

Vanha mustavalkoinen valokuva Vartiovuorelta, vasemmalla tähtitorni, oikealla sittemmin purettu palotorni. (Foto: Turun kaupunginmuseo)
Vartiovuoren palotorni 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Vasemmalla kallion laidalla hattupäinen henkilö ja kaksi poikaa istuvat ihailemassa puiston rauhaa.
Bild: Turun kaupunginmuseo

Kaupungin itäisellä puolella palovartioinnista oli huolehdittu Vartiovuoren palotornista käsin. Torni oli rakennettu samaan aikaan kuin läntinen Puolalanmäen torni. Vuonna 1902 myös Vartiovuorenmäen torni purettiin. Palotornien tilalle Turkuun saatiin uusi sähköinen palohälytysjärjestelmä. Eri puolille kaupunkia sijoitettiin palokaappeja, joiden avulla tieto tulipalosta välitettiin paloasemalle. Lisäksi hankittiin sähköllä toimivia hälytyskelloja.

Vanha valettu isokokoinen kirkonkellon muotoinen kello. (Foto: Ville Mäkilä, Turun kaupunginmuseo)
Kellon kylkeä koristaa Turun vaakuna, jota kehystävät enkelihahmot.
Bild: Ville Mäkilä, Turun kaupunginmuseo

Puolalanmäen puretusta palotornista jäi muistoksi suuri kello, joka päätyi Turun kaupungin historiallisen museon kokoelmiin ja esille Turun linnan palokuntamuseoon. Turun Sanomissa kirjoitettiin vuonna 1913 palokuntamuseon avautumisesta. Kellosta mainittiin, että se painaa 670 kiloa ja ”on ennen ollut Puolalanmäen palotornissa ajanwiisarina”.

Palotornilla olikin ollut palovartioinnin lisäksi tärkeä merkitys kellonajan kertojana. ”Tuomiokirkon kello saa toistaiseksi yksin palwella koko kaupungin yli näkywänä ajankulun osottajana, jolla niin tarkat silmät on, että esim. Otkantista tuon kellon toista syltä pitkän wiisarin erottaa”, kirjoitettiin Uudessa Aurassa kesäkuussa 1902.

Texten fortsätter efter bilden

Puolalanmäki kuvattuna vuonna 1898. Taustalla kohti taivasta kurottautuva palotorni purettiin 1902, ja taidemuseon rakennus valmistui pari vuotta myöhemmin.
Bild: Carl Johan Schoultz / Turun kaupunginmuseo

Kellossa on myös kiinnostavia yksityiskohtia. Sen kyljessä oleva ruotsinkielinen teksti kertoo, että kellon on valanut Michael Rostedt Luvialla vuonna 1835 Turun kaupungin palokassan kustannuksella. Toisella puolella on enkelihahmojen keskellä Turun vaakuna, joka muistuttaa kellon tehtävästä kaupungin hyödyksi.