Joulukuussa 2025 starttasi Lastenkulttuurikeskus Färin Timantti-teatterissa ensimmäinen Kaamosresidenssi, joka järjestettiin yhteistyössä nukketeatteriyhdistys Aura of Puppetsin kanssa.
Kaamosresidenssin aikana nukketeatteritaiteilijoista koostuva työryhmä pääsi pöyhimään, ideoimaan ja jatkamaan heillä parhaillaan työn alla olevaa teoksen työtöä Sukelluslaivalla maapallon ympäri. Työryhmään kuuluvat nukketeatteritaiteilijat Eve Mäkitalo (teoksen ohjaaja), Timo Väntsi (konsepti, lavastaja ja esiintyjä), Merja Pöyhönen (konsepti, esiintyjä, käsikirjoitus + muu työryhmä) ja Hanne Lammi (nukenrakentaja).
Nyt pääset kurkistamaan päiväkirjamuotoisesti työryhmän mietintöihin Kaamosresidenssin ajalta kuvin ja tekstein!
”Kovin vähän on itselläni kokemusta residenssissä työskentelystä, jos ei lasketa sitä, että sulkeutuu omalle mökille tekemään töitä (usein huonolla menestyksellä, koska mökillä löytyy aina jotain muutakin puuhaa). Kaamosresidenssiin suhtauduin avoimesti ja yllättävän rennosti. Oma tila, rauha, pimeä vuodenaika, pienehkö työryhmä, riittävän pitkä aika, työtahti sopivan rytmikäs, mutta ei hiostava. Olisikohan siinä edellytykset hyvälle työryhmäresidenssille? Nämä toteutuivat kyllä Färin Timantin rauhallisessa miljöössä.”
-Timo, residenssin alussa
”Yhden käden sukeltavat nuket ja joku hassu kommentoija. Ikkunoista kurkistellaan ja taustakangas toimii koko tarinan taustavoimana. Etsimme logiikkaa kaksi- ja kolmiulotteisten maailmojen välille. Muistiinpanojen merkitys, elementit ja mittasuhteet olivat päivän rauhoittavia mysteerejä. Etsimme Nemoa, ilmiönä ja henkilönä.”
-Hanne 17.12.2025.
”Neljäs päivä. Aivo alkaa olla täynnä ideoita ja mahdollisuuksia. Tila alkaa olla täynnä kaikkien kaikkia tuomia materiaaleja, huopia, keppejä, muovia, nukkeja ja muuta tavaraa. Nämä yhdessä muodostavat sotkuisen läjän, jossa jokainen yksittäinen lanka johtaa ihanasti jonnekin, tai sittenkin toisaalle, tai ehkä ei tai pitäiskö sittenkin. Tuntuu käsittämättömältä, että tästä kaikesta kuoriutuu vielä joku selkeä ja tietenkin just tällainen meidän esitys. Onko Nemo iso vai pieni, luontoa vai jumala, vai ehkä kone, surullinen vai äkäinen ja kohdataanko se ja niin päin pois.”
- Merja 18.12.2025
Eve Mäkitalon piirros Merja Pöyhösestä Steampunk-lasit päässä.
”Tokan viikon eka päivä. Timo toi readymade steam punk lasit, koska joka päivä annetaan lahjoja. Lasit innostaa, tyylilajina ja värkkäilyviitteenä. Sitten tehtiin kohtauspätkiä ja myötähäpeä tekstin kanssa oli valloillaan. Nukkiksen kokeiluvaiheessa tuska ja ilo, kun kaikki hakee itseään, ja jostain syystä muuttuu niin armottomaksi juuri sille omalle välineelleen, vaikka kaikki muu saakin hakea itseään. Helpompi tykästyä omiiin ideoihinsa, jotka osuu muitten tonteille, heitellä menemään mahdollisia kultamunia nukkeihin ja lavasteisiin. Huomenna katotaan leffaa.”
-Merja 22.12.2025
”Myllytetty ja vaivattu on kohtauksia, tarinaa ja hahmoja! Katsottu maailmaa steampunk-lasien ja muovipyörteen läpi. Pyörteen, joka nielaisi itsensä ja katosi. Pidimme nukkien, materiaalien ja tekniikoiden tutkailuhetken. Lienemme hieman viisaampia suunnastamme vuodelle 2026!”
-Hanne
”Toteutuuko merenalainen maailma parhaiten orgaanisten tai orgaanisen kaltaisten, rosoisten materiaalien kautta vai keskitytäänkö suunnitelmissamme olleeseen piirrettyyn maailmaan. Testailujen jälkeen alkaa hahmottua jo melko varhain, että totuus löytyy jostain puolivälistä, mutta kaksiulotteinen piirrosjälki liidaa tilanteita. Muistan Vernen seikkailuromaanista juurikin piirrosjäljen, joka vanhan romaanin sivuilla syöpyi pienen lukijan mieleen.”
-Timo
”Paluu asioiden äärelle. Tuntuu, että aika moni asia on saanut kypsyttyä ja muhittua loman aikana. Keskusteluissa nousi esiin olennaisia kysymyksiä, esim. suhteemme muoviin ja mitä haluamme milläkin elementillä sanoa. Juuri nyt tuntuu tosi hyvältä, että taustat ja oikeastaan kaikki muut asiat paitsi nuket, olisivatkin kaksiulotteisia. Maailmat sulautuvat eroavaisuuksistaan huolimatta yhteen uskottavasti.”
-Eve 5.1.2026
”Värimaailmaa valitessamme vahvistui kontrasti vedenpäällisen harmaan maailman ja vedenalaisen huippuvärikkään, osin jopa neonvärein hehkuvan väriskaalan välillä. Tosin syvänteistä löytyy myös pilkkopimeää. Ja Etelänavalla jäänvalkeaa. Miten ne saadaan toteutettua näyttämöllä, jää verstaalle testattavaksi.”
-Timo
”Merjan kässäripäivä! Tuntuu että hahmot alkaa olla hiukan jo löytyneet, joten tekstejä kirjoittaessa oli vapaampi hullutelemaan ja hupsuttelemaan. Antaa ikäänkuin asioiden vain tulla aivojen syvyyksistä, vähän kuten eilen naamoja muovatessa; “ai tää on tämmönen!”
-Eve 9.1.
”Residenssijakso jakaantui vapaaseen haaveiluosuuteen, jossa mieli sai olla ihanan vapaa teatterin realiteeteista. Kun mitään ei vielä tarvitse lyödä lukkoon. Kuinka kivaa! Ja toisaalta vuodenvaihteen jälkeen lähestyimme sitä tilannetta, että kohta pitää jotain jo lukitakin suuresta ideoiden aarrelaarista. Ja loppujen lopuksi aika selkeitä yhteisiä valintoja löytyikin.”
-Timo
”Viimeinen päivä ennen sunnuntain perhepajaa. Ollaan jo loppuvaiheen liu’uttelussa ja uudet ideat laiskottaa. Saattaa johtua myös säästä, talvi on muuttunut lumirakentamisen jälkeen taas jäiseksi harmaudeksi. Perhepaja on kasaantunut salaa valmiiksi, eikä siitä ole huolta: merenalainen käytävä ja ihan superhauskat mysteerit kokoa-oma-hurjimus-piirtoheitin-palaset odottaa kävijöitä. Alan kyseenalaistaa kaikkea monimutkaisuutta myös esityksessä, koska näähän on ne kivat jutut! Tila näyttää hienolta ja nähvätään viimeisiä virityksiä. Onpas kiva päästä meren alle!”
-Merja 16.1.2026
Kaamosresidenssi päättyi työryhmän ohjaamaan tammikuiseen Timanttiseen perhepajaan Färin Timanti-teatterissa, jonne oli kaikille vapaa pääsy ilman ilmoittautumisia. Tutkimusryhmä Nautilus kutsui lapset perheineen koelaboratorioonsa keräämään havaintoja merenalaisista hurjimuksista: iltapäivän aikana päästiin tutustumaan, kokeilemaan ja mielikuvittelemaan valtamerten syvimmissä syvyyksissä lymyileviä ihmeellisyyksiä.