Koulunuorisotyön tavoitteena on vahvistaa kouluyhteisöä, tukea oppilaiden hyvinvointia ja lisätä kouluviihtyvyyttä. Työmuoto on vakiinnuttanut paikkansa osana turkulaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisuutta. Toimintaan ollaan oltu laajasti tyytyväisiä.
Turku vahvisti koulunuorisotyötä viime vuonna palkkaamalla kuusi uutta työntekijää aiempien kahden koulunuorisotyöntekijän ja yhden etsivän nuorisotyöntekijän rinnalle.
Tällä hetkellä koulunuorisotyöntekijöitä on seuraavissa kouluissa/oppilaitoksissa:
- Pansion, Lausteen ja Ilpoisten alakouluilla.
- Turun Lyseon, Rieskalähteen, Ypsilonin, Syvälahden ja Nummenpakan Aurajoen yksikön yläkouluilla.
- Palveluntuottaja Mannerheimin lastensuojeluliitto tekee koulunuorisotyötä Turun ruotsinkielisissä kouluissa.
- Turun ammatti-instituutissa koulunuorisotyötä tekee etsivä nuorisotyöntekijä. (Tehtäviin kuuluvat myös koulupudokkaat.)
Tehtävät ovat monipuolisia
Koulunuorisotyöntekijät Sanna Viitamaa ja Oscar Kivikoski työskentelevät yhtenäiskouluissa: Viitamaa Yli-Maariassa ja Kivikoski Syvälahdessa. Pääkohderyhmä on yläkoulu, mutta tarpeen mukaan työ ulottuu myös 5.–6.-luokkalaisiin. Työnkuva muotoutuu koulun toiveiden ja tilanteiden mukaan.
Koulunuorisotyön pääpainopiste on yhteisöllisyyden lisäämisessä ja osallisuustoiminnassa. Tavoite on, että nuoret pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin.
Kivikoski ja Viitamaa sanovat, että heidän työnsä keskeisin osa on kohtaaminen. Koulunuorisotyöntekijöiden kanssa voi jutella mistä tahansa ja koska tahansa, aikaa ei tarvitse varata, eikä keskusteluja kirjata minnekään. Tarvittaessa nuori ohjataan eteenpäin muiden palvelujen pariin.
- Kuljemme koulun käytävillä, katsomme silmiin ja tervehdimme, kysymme kuulumisia. Jos meillä on työhuone, sen ovi on auki. Olemme myös oppitunneilla, tapahtumissa ja teemapäivissä sekä välitunneilla, Viitamaa sanoo.
- Haluamme näyttää nuorille, että he ovat tärkeitä. Heidät huomioidaan ja kohdataan. Aikuisten esimerkki ja käyttäytyminen tarttuvat myös lapsiin ja nuoriin, Kivikoski jatkaa.
Nuorilla on tarve puhua ja tulla kohdatuksi
Kivikoskelle työn merkityksellisimmät hetket liittyvät luottamuksen syntyyn. Kun yhteys on rakennettu, nuori uskaltaa puhua mistä tahansa tietäen, ettei häntä tuomita.
- Nuori on tullut esimerkiksi yllättäen sanomaan, että hänelle oli tärkeää nähdä minut koulussa juuri sinä päivänä, koska hänellä on ollut vaikeaa. Tämän jälkeen olemme jutelleet monta kertaa yhdessä syvällisemmin, Kivikoski sanoo.
Myönteistä palautetta
Koulunuorisotyöntekijöiden esihenkilönä työskentelevä toiminnanjohtaja Tommi Hallenberg kertoo, että toimintamuodosta on saatu positiivista palautetta.
- Meillä on ollut rehtoreiden kanssa tapaamisia, ja he ovat olleet erittäin tyytyväisiä koulunuorisotyöntekijöiden panokseen kouluissaan, Hallenberg sanoo.
Sanna Viitamaa kertoo, että nuorilta paras palaute arjessa on, kun he esimerkiksi kulkevat toimiston ohi vilkutellen ja näyttäen käsillä sydämiä. Alakouluikäiset tulevat usein halaamaan.
Kiitos koulujen työyhteisöille
Viitamaa ja Kivikoski kertovat, että uusi työmuoto on otettu kouluissa hyvin vastaan. Heidän mukaansa avoin ilmapiiri, kiittämisen kulttuuri ja arjen yhteistyö mahdollistavat sujuvan työnteon.
- Kouluyhteisöstä on pelkkää positiivista sanottavaa. Sinne on ollut helppo sujahtaa. Koemme olevamme osa porukkaa ja tekevämme tärkeää työtä.