Turku on ollut edelläkävijänä peruskoululaisten kulttuurikasvatussuunnitelman, Elämyspolun, kehittämisessä. Kulttuurikasvatussuunnitelmien tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus kokea taidetta ja osallistua paikalliseen kulttuuriin.
Suunnitelmallista kulttuurikasvatusta on Turussa haluttu laajentaa myös alle kouluikäisiin, ja Pikkuväki taideassistentteina -hankkeen tuloksena alkoikin muodostua Pikkuväen taidepolku.
Jos eskarit eivät pääse kirjastoon, pitää kirjaston mennä eskariin!
Tasa-arvoisten mahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että pystymme tarjoamaan kulttuuripalveluita kattavasti. Kirjasto tarjoaa Pikkuväen taidepolulla kirjastokurssin esikoululaisille, mutta erityisesti pääkirjaston lasten alue Saagan aamuihin on kuitenkin mahdotonta saada mahtumaan enää enempää ohjattua toimintaa lapsiryhmille.
Joidenkin eskariryhmien taas voi olla vaikea päästä kirjastoon joko pitkän matkan, hankalien kulkuyhteyksien, henkilökuntapulan tai ryhmän lasten haasteiden takia. Kaikille Turun esikoululaisille emme siis pysty tarjoamaan kirjastokurssia kirjastossa, joten lähdimme kehittämään sille vaihtoehtoista toteutustapaa. Ratkaisu ongelmaan on tasa-arvoisempi ja saavutettavampi, eskariin lainattava kirjastokurssi matkalaukussa eli matkalaukkukirjasto!
Kuka omistaa kirjaston?
Matkalaukkukirjaston kirjastokurssilla jutellaan kirjastosta keskustelukorttien avulla: Kuka saa käyttää kirjastoa? Kuka omistaa kirjaston? Maksaako lainaaminen? Miksi elokuvissa ja peleissä on ikärajoja ja kirjoissa taas ei? Mitä jos pitää päästä vessaan, kun ollaan kirjastossa?
Matkalaukussa on mukana myös kirjaimiin ja niillä leikkimiseen, lukemiseen ja kirjastoon tutustumiseen innostavia kuvakirjoja, kuvakirjojen hahmoja pehmoleluina sekä muita materiaaleja ja toimintaideoita. Aakkoshernepussien tai Tatun ja Patun oudot aakkoset -kirjan avulla voi leikkiä kirjaimilla.
Kirjaston automaatilla lainaamista tai palauttamista taas pääsee harjoittelemaan leikkilainausautomaatilla (manuaalinen versio, ei vaadi verkkoyhteyksiä eikä minkäänlaista teknistä osaamista). Eskariin jäävään julisteeseen voi kerätä ryhmän yhteistä lukuaarretta liimaamalla aarretarroja vaikkapa joka kerrasta, kun eskarissa on luettu kirjaa. Tai sitten jokainen voi itse kuvitella ja piirtää, millainen olisi unelmien kirjasto! Todennäköisesti uima-altaita tai jäätelökoneita ei kirjastoihin ihan heti ole luvassa, mutta ainahan sitä voi haaveilla.
Matkalaukusta yhteistä lukuintoa
Meistä kirjastolaisista kirjastokäynti on tietysti ilman uima-allastakin ainutlaatuinen kokemus, jota ei voi korvata vain kertomalla kirjastosta eskarissa. Matkalaukkukirjaston kehittämisen aikana oli kuitenkin lopulta pakko myöntää, että yksi kirjastokäynti ei välttämättä tee yhtä suurta vaikutusta kuin se, että lukuintoa ja varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen tekemää lukutaitotyötä saadaan tuettua lasten arjessa, siellä missä he viettävät suuren osan hereillä oloajastaan.
Ryhmän omat aikuiset tuntevat ryhmänsä, joten he voivat vielä kirjastolaisia paremmin ottaa huomioon erityistarpeet. Jos ryhmä tarvitsee tavallista enemmän asioiden ennakointia, kertaamista, asioiden käsittelemistä pieninä kokonaisuuksina pidemmällä aikavälillä, itse tekemistä tai uusien sanojen selittämistä, eskarissa voidaan käyttää aikaa juuri niihin asioihin. Matkalaukkukirjaston avulla kirjastokurssin sisällön voi käydä läpi tiiviinä yhden aamun tietopakettina, mutta joskus eskarissa on saatettu lopulta viettää koko viikko kirjojen, lukemisen ja kirjastoasioiden ympärillä.
Kun esikoululaiset itse ovat jo olleet täysinoppineita kirjastonkäyttäjiä, mukaan on otettu koko päiväkoti leikkimään kirjastoa ja oppimaan isoilta eskareilta, miten kirjastossa lainataan ja palautetaan. Yhden ryhmän kirjastokäynnin sijaan matkalaukkukirjaston materiaalien ja ideoiden pohjalta on siis saatu vietyä tarinat, kirjat ja kirjasto koko päiväkodin arkeen pidemmäksi aikaa. Kun lukeminen on sosiaalista ja yhteisöllistä, lapsen kiinnostus lukemiseen saa tukea jokapäiväisestä ympäristöstä ja yhteinen lukuaarre voi kasvaa!
Ai niin. Jos joku jäi vielä miettimään, kuka omistaa kirjaston, niin vastaus on: me kaikki.
Matkalaukkukirjaston suunnittelutyöryhmä:
Satu Aalto
Katri Haapanen
Leena Hiltunen
Sari Järvinen
Katriina Koivusalo
Pauliina Salmi
Relaterat innehåll:
