Koulu alustana -mallin kehittämistyössä tehdään erilaisia kokeiluja koulujen tilojen avaamiseksi käyttöön entistä monipuolisemmin. Paattisten koulu oli mukana yhtenä kohteena Kulttuurin kärkihankkeen käynnistämässä työpajatilojen avaamisen projektissa.

Mukana olevat koulut

Koulu alustana -mallin kehittämistyön alkuvaiheessa oli mukana kaksi koulua: Pansion koulu ja Teräsrautelan koulu Suikkilan yksikkö. Pansion koulu valittiin myös yhteisövaikuttavuustyön kohteeksi. Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikkö oli syksyllä 2024 uuden koulurakennuksen perusteella valittu konseptoinnin ensimmäisen vaiheen kohteeksi, sillä sieltä saatiin uutta ja ajankohtaista tietoa henkilökunnalta mm. uuden toimintakulttuurin luomiseksi tulevia uudiskohteita ajatellen.   

Lausteen koulu ja Paattisten koulu tulivat mukaan Koulu alustana -mallin pilotointiin talvella 2025. Lausteen koulun teemoina ovat monikieliset perheet ja vanhemmuuden tukeminen ja Paattisten koulu oli valittu yhdeksi Kulttuurin kärkihankkeen työpajatilojen avaamisen kokeilun kohteeksi. 

Tarvitaan konkreettisia työkaluja ”luokkahuoneen avaamiseen” muille kuin koulun omille toiminnoille. Tilaresurssin hallinnan periaatteet on valmistumassa, mutta ennen sen valmistumista on sovittava koulukohtaisesti tilojen avaamisesta. 

Koulu alustana -konseptoinnin tarve 

Avaamalla koulujen, päiväkotien tai muiden kaupungin tilojen käyttömahdollisuuksia eri toimijoille, voidaan lisätä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia koulupäivien ulkopuolisina aikoina; iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina.  

Lisäksi tilojen käyttö alueellisina kohtaamispaikkoina lisää alueen yhteisöllisyyttä ja vaikuttaa todennäköisesti myös alueen turvallisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin. 

Tavoitteena on laajentaa kaupungin tilojen monitoimijaisuutta ja yhteiskäyttöä, koska halutaan lisätä alueiden yhteisöllisyyttä, lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia lähellä koteja sekä vähentää segregaation vaikutuksia. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa ja tukea vanhemmuutta. 

Alueen koulu on alueen yhteisöllisyyden ja monitoimijaisuuden keskus  

Koulu alustana -työn omistajuus kuuluu lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden johtajalle. Koulun ulkopuolinen toiminta liittyy tilaresurssin hallinnan periaatteisiin. Toimitiloihin liittyvä ohjeistus on siten linjassa Koulu alusta –mallin kanssa.  

Koulu alustana –mallin konseptointivaiheessa mukana olevien koulujen tiloihin liittyvät asiat on tarkasteltava koulukohtaisesti ja tehtävä väliaikaisia ratkaisuja mm. kuka omistaa / päättää esim. tilojen avaamisesta koulupäivien ulkopuolisena aikana, vuorovaraukset, kulunvalvonta, turvallisuusasiat ja siivousasiat. Tilaresurssin hallinnan periaatteisiin liittyy myös tilojen hinnoittelu. Konseptoinnin vaiheessa mennään aikaisemmilla ohjeilla, maksuttomuutta mietitään asia/tilannekohtaisesti rehtorin kanssa. 

Jatkossa Koulu alustana –toimintaa toteutetaan ja suunnataan uusille alueille tilannekuvan (ja yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaan, uudet alueet tulossa kesällä 2026). Erityisesti pienituloisilla alueilla on tarkoitus vahvistaa koulun merkitystä turvallisena alueena – koulu alustana mallia hyödyntäen. 

Yleistä Koulu alustana -mallista 

Rehtori vastaa koulun toiminnasta koulun toiminta-aikoina. Koulun toiminta kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa. Toiminnan järjestäjä vastaa järjestämästään toiminnasta, sen turvallisuudesta ja käyttämiensä Turun kaupungin tilojen kunnosta. Toiminnan järjestäjän tulee laatia itse mm. turvallisuussuunnitelma oman toimintansa vaatimusten mukaan. Toiminnan järjestäjä noudattaa mahdollisia Turun kaupungin antamia erillisiä tilakohtaisia turvallisuusohjeita sekä toimii käyttösääntöjen mukaan. 

Toimintaa toteutetaan perhelähtöistä lähestymistapaa noudattaen. Lisätään esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia alueen asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. 

Kulttuurin kärkihanke on mukana tilojen avaamisessa taide- ja kulttuurikäyttöön