Virtavesikunnostuksia, uusia elinympäristöjä, kartoitustyötä ja luonnonhoitotalkoita. Tutustu alta, mitä kaikkea LUMO-ohjelmalla on tänä vuonna saatu aikaan.

Turun kaupunki hoitaa, suojelee ja seuraa luontoa luonnon monimuotoisuusohjelman (LUMO) avulla. Viisivuotisessa ohjelmassa määritellään kaupungin luontotyön painopisteet, toimenpiteet ja tavoitteet. Vuoden 2025 aikana monet tärkeät elinympäristöt ja kaupunkilaisten lähiluontokohteet saivat ansaitsemaansa huolenpitoa.  

Noin 30 jalopuu- ja pähkinäpensaslehtoa hoidettuna

Jalopuu- ja pähkinäpensaslehdot ovat eritoten eteläisessä Suomessa esiintyviä luontotyyppejä, joissa kasvaa esimerkiksi tammea, lehmusta ja saarnia sekä harvinaista aluskasvillisuutta kuten sinivuokkoja, lehtokuusamaa ja kevätesikkoa.  

Sekä pähkinäpensaslehdot että jalopuumetsiköt tarvitsevat hoitoa säilyttääkseen ainutlaatuiset ominaispiirteensä. Tänä vuonna Turku on edistänyt yli 30 pähkinäpensaslehdon ja jalopuumetsikön hoitoa. Metsistä on poistettu jalopuiden kanssa kilpailevaa puustoa, jotta ne pysyisivät riittävän väljinä ja valoisina.

Vehreä metsä. Maassa kaatunut lahopuu. (Foto: Ari Kuusela)
Vehreä lehto keväällä.
Bild: Ari Kuusela

Talkoilua ja luonnonhoitoa kalliokedoille

Kalliokedot ovat kallioilla esiintyviä vähäravinteisia ja runsaslajisia niittyjä, joiden kasvillisuus on syntynyt perinteisen maankäytön, kuten niiton ja laidunnuksen, seurauksena. Kalliokedot on uhanalainen luontotyyppi, jota uhkaa umpeenkasvu. Säilyäkseen ne tarvitsevat säännöllistä niittoa ja raivausta.

Vuoden 2025 loppuun mennessä Turussa on yhteensä 35 kallioketoa säännöllisen hoidon piirissä. Tänä vuonna Turku järjesti viidet hoitotalkoot kalliokedoilla eri puolilla kaupunkia. Talkoita jatketaan myös tulevina vuosina.

Kallioinen maisema, jossa kasvaa kukkia ja havupuita. (Foto: Tarja Marsh)
Purppurakukkainen mäkitervakko kuuluu kallioketojen kasvilajeihin.
Bild: Tarja Marsh

Lisää luonto- ja virkistysarvoja kaupunkialueelle

Turussa on monia pieniä alueita, joilla ei ole selkeää käyttötarkoitusta ja joiden luontoarvot ovat vähäiset. Turku haluaa muuttaa nämä alueet monimuotoisiksi elinympäristöiksi. Niittämällä, kitkemällä ja kylvämällä paikallisia kasveja alueista voi kehittyä elinympäristöjä eritoten hyönteisille.

Esimerkiksi Ilpoisten Akumentinpuisto on entistä joutomaata, mutta luonnonhoidon myötä siitä on kehittymässä tärkeä elinympäristö monille perhoslajeille. Tänä vuonna puistoon tuotiin opastauluja ja penkkejä, jotta kaupunkilaisten olisi helppo tutustua monimuotoiseen luontoon.

Toinen esimerkki löytyy Pahaniemen sillan pielestä. Alueen uusniitty on tuoreen luontoselvityksen mukaan houkutellut paikalle useita harvinaisia perhosia. Seuraavan kahden vuoden aikana Turku aikoo lisätä uuselinympäristöjen pinta-alaa 4000 neliömetrillä. 

Lue lisää Pahaniemen onnistumisesta.

keltamusta, siivekäs hyönteinen vihreällä lehdellä. (Foto: Terhi Hirvikoski)
Juurilasisiipi on yksi Pahaniemen löytäneistä perhoslajeista.
Bild: Terhi Hirvikoski

Purokunnostukset etenivät Kuninkojalla

Kaupungin halki virtaava Kuninkojan puro edustaa äärimmäisen uhanalaista luontotyyppiä, savimaan puroa. Kuluneena vuotena Turku kunnosti puroa useista kohdista osittain asukkaiden kanssa. Turku on toteuttanut elinympäristökunnostuksia Kuninkojalla nyt viitenä peräkkäisenä vuotena.  

Lue lisää Kuninkojan kunnostuksista tältä vuodelta.

Puron uomassa on suuria kiviä kasassa. Reunalla on kaivinkone ja sorakasa. (Foto: Liisa Vainio)
Kuninkojan uomaan tuotiin kiviä ja kutusoraa.
Bild: Liisa Vainio

Hoitosuunnitelmat tärkeille virtavesikohteille

Jotta arvokkaita luontokohteita voidaan hoitaa suunnitelmallisesti, tarvitaan hoitosuunnitelma. Suunnitelma määrittelee toimenpiteet, joilla alueen ekologista arvoa ja esimerkiksi virkistyskäyttöä voidaan parantaa.

Vuonna 2025 Turku sai valmiiksi tärkeän kaupunkipuron, Jaaninojan hoitosuunnitelman. Myös Halistenkosken alueella käynnistettiin laajempi hanke elinympäristökunnostuksen, eroosiosuojauksen ja virkistyskäytön parantamiseksi. Työ jatkuu vuonna 2026.

Lisää tietoa Turun luonnosta 

Turku kartoitti kaupungin alueen luontoa yli 700 hehtaarin verran. Luontotyyppiselvitysten tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida, millaista luontoa kaupungin alueella on ja millaisessa tilassa ne ovat. Selvitykset auttavat arvioimaan muun muassa luontokohteiden merkittävyyttä, kunnostustarvetta ja kytkeytyneisyyttä. Turun tavoitteena on kartoittaa kaikki kaupungin hallinnollisen alueen luontotyypit vuoteen 2029 mennessä. 

Tänä vuonna Turku kartoitti myös merialueiden luontoa yhdessä SYKEn, Metsähallituksen ja ELY-keskuksen kanssa. 

Lue lisää Saaristomeren kartoituksista.

sukeltaja tutkii vedenalaista luontoa. Vesi on sakeaa.  (Foto: Sara Valli)
Saaristomerellä sukellettiin yhteensä noin 500 sukelluslinjaa.
Bild: Sara Valli

Komealupiinin torjunta yli tavoitteen

vaaleanpunaisia ja violetteja korkeita komealupiinin kukintoja. (Foto: Jouko Rikkinen / vieraslajit.fi)
Komealupiini.
Bild: Jouko Rikkinen / vieraslajit.fi

Vieraslajien torjunta on tärkeää alkuperäisen luonnon suojelemiseksi. LUMO-ohjelman vieraslajityössä keskitytään torjumaan vieraslajeja eritoten arvokkailta luontokohteilta kuten luonnonsuojelualueilta ja niiden lähettyviltä sekä kaupunkipurovesistöjen ympäristöstä.

Turun luontoa kiusaa esimerkiksi komealupiini. Tänä vuonna kaupunki onnistui kasvattamaan sen torjunta-aluetta yli LUMO-ohjelmassa asetetun tavoitteen, yhteensä 3,9 hehtaarin verran. Pyrkimyksenä on, että kaikki tiettävät suojelualueilla ja niiden läheisyydessä olevat komealupiiniesiintymät ovat torjunnan piirissä ensi vuoden loppuun mennessä.

Komealupiinin lisäksi kaupunki torjuu myös muita haitallisia vieraslajeja, kuten jättipalsamia.   

Relaterat innehåll:

Voit lukea tarkemmin luontotyön tavoitteista ja seuraavista askelista LUMO-ohjelmasta.