CHARME-hankkeen neljäs tapaaminen pidettiin Poitiersissa, Ranskassa 2.–4.12.2025. Päivät olivat täynnä ohjelmaa ja mielenkiintoisia keskusteluja kulttuuriperinnön digitalisoinnista ja sen hyödyntämisestä muiden hankekumppaneiden kanssa.
Tapaamisen ensimmäisenä päivänä kiersimme oppaan johdolla kaupungin historiallisia kohteita ja saimme aimo annoksen tietoa niistä ja kaupungin historiasta.
Kaupunkikierrokselta mieleen jäi monia kohteita: Saint Jeanin kastekirkko, joka on yksi Euroopan vanhimmista säilyneistä kristillisistä muistomerkeistä. Siellä olevaa kahdeksankulmaista kasteallasta käytettiin upotuskasteeseen aina 8. vuosisadalle asti. Saint Pierren katedraali, joka on mittasuhteiltaan poikkeuksellinen ja jossa on lukuisia mielenkiintoisia yksityiskohtia, muun muassa upeat lasimaalaukset ikkunoissa. Maison du chantier de Notre Dame, jossa esitellään Notre Damen restauraatiotyötä ja sen edistymistä.
Kulttuuriperinnön saavutettavuus puhutti
Tapaamisen temaattisessa seminaarissa pohdittiin saavutettavuutta: Miten kulttuuriperinnön saavutettavuutta voidaan parantaa digitaalisten työkalujen avulla? Entä onko mahdollista tehdä arkistoissa olevista tiedoista saavutettavampia kulttuuriperinnön kunnostamista ja restaurointia varten?
Hankekumppanit esittelivät seminaarissa näkemyksiään ja toteutuksiaan saavutettavuudesta. Turun esityksen pitivät sidosryhmämme edustajat Jonathan Biz Medina ja Teijo Lehtonen, jotka ovat olleet toteuttamassa monia kulttuuriperinnön digitalisoinnin hankkeita Turussa. He korostivat, että kulttuuriperinnön digitalisointi mahdollistaa saavutettavuuden monin tavoin. Ensinnäkin virtuaaliset toteutukset voivat viedä katsojan paikkoihin, joita ei enää ole tai jotka ovat paikoissa, joihin on hankala tai jopa mahdoton päästä. Lisätyn todellisuuden toteutukset puolestaan mahdollistavat tarinoiden ja monikerroksellisesta historiasta kertomisen esiteltävästä kohteesta. Lisäksi erilaisten toteutusten avulla on mahdollista huomioida käyttäjien erilaiset tarpeet.
Biz Medina ja Lehtonen nostivat esityksessään esiin muutaman esimerkin Turussa tehdyistä toteutuksista.
– Turun keskustasta on tehty 3D-mallinnos ajalta ennen vuoden 1827 suurpaloa. Tätä mallinosta hyödynsimme esimerkiksi pari vuotta sitten, kun toteutimme Valon polku -tapahtumaan valoteoksen heijastamalla sen Turun linnan seinään. Valmiin materiaalin pohjalta pystyimme kehittämään ja testaamaan digitaalisen sisällön ja sen tarinankerronnan samanaikaisesti fyysisen kokonaisuuden kanssa, Biz Medina esitteli.
– Turkulaiset lukio- ja korkeakouluopiskelijat ovat tehneet sisältöjä sovellukseen lisätyn todellisuuden åppi-mobiilisovellukseen. Sen avulla on mahdollista tutustua piiloon jääneeseen historiaan. Opiskelijat ovat muun muassa kuvanneet Suomen vanhimman haarukan ja mallintaneet karanneen vangin Förin lähellä. Kuka tahansa voi ladata pain omalle laitteelleen ja tutustua kohteisiin, Lehtonen kertoi.
Strategioiden päivittäminen meneillään
Oleellisena osana CHARME-hanketta on kulttuuriperinnön digitaalisten toteutusten huomioiminen strategisessa kehittämisessä. Hankkeessa myös luodaan tätä varten Pavian yliopiston johdolla yleisiä periaatteita. Jokainen hankekumppani on valinnut omalta alueeltaan aluestrategian, jota se kehittää hankkeen aikana ja jossa se huomioi digitalisoinnin tarjoamat mahdollisuudet. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla pyritään tehostamaan kulttuuriperinnön säilyttämistä esimerkiksi yhdistämällä käyttäjien luomaa dataa digitaaliseen tiedonhallintaan.
Turussa olemme valinneet kehittämiskohteeksi Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman, jonka päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Ohjelma tähtää Varsinais-Suomen poikkeuksellisen rikkaan kulttuuriympäristön kestävään kehittämiseen. Sen keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Ohjelmasta vastaa Lounais-Suomen elinvoimakeskus (EVK) ja Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä (KULTU). Turun kaupunginmuseo on alueellinen vastuumuseo ja on mukana KULTUssa.
Turun kaupunginmuseon kehittämispäällikkö Henna Ylänen esitteli kulttuuriympäristöohjelman kehittämisen tavoitteita Poitiersissa.
– Ohjelman nykyversiossa viitataan kulttuuriperinnön digitalisointiin ja digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen. Näitä käsitellään kuitenkin suppeasti, ja digitaalisia toteutuksia on tähän asti hyödynnetty varsin vähän. Digitaaliset työkalut ovat kehittyneet nykyisen ohjelman valmistuttua, ja ne ovat julkisesti saatavilla. Ylipäätään digitaalinen kulttuuriperintö tulisi tunnustaa itseisarvoisena eikä sitä tulisi pitää pelkästään tiedon lähteenä, Ylänen kertoo.
Turun kaupunginmuseon näkökulmasta on hänen mielestään tärkeää sisällyttää ohjelmaan museon informaatioportaali MIP ja Raari.fi-palvelu, josta löytyy tietoa Varsinais-Suomen monipuolisesta historiasta ja kulttuuriperinnöstä.
– Tavoitteena on myös tehdä Turku 1827 3D-mallista saavutettavampi suurelle yleisölle, Ylänen listaa.
