Turku on ottanut valtuustokaudesta 2021–2025 alkaen käyttöön ilmastobudjetoinnin yli miljoonan euron investointihankkeissa. Taustalla on pitkäjänteinen ja tutkittuun tietoon nojaava ilmasto- ja ympäristöjohtamisen kehitystyö.
EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään perustuva ilmastobudjetointi varmistaa, että hankkeet vievät Turkua kohti sen kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
Ilmastobudjetti tekee ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta ohittamattoman osan kaupungin talousarviotyötä ja investointiprosesseja. Varsinaisten ilmasto- ja ympäristöhankkeiden lisäksi suurta osaa kasvavan kaupungin toimitila- ja infrainvestoinneista arvioidaan nyt myös kestävyysnäkökulman kautta. Ilmastobudjetointi koskee esimerkiksi katujen, koulujen tai energiainfrastruktuurin rakentamishankkeita.
Turun ilmastobudjetin ansiosta ilmasto- ja ympäristönäkökulma huomioidaan nyt kaupunkikonsernin yli miljoonan euron investointihankkeissa. Vuosina 2025–2030 ilmastobudjetin mukaisia investointihankkeita on Turku-konsernin investointisuunnitelmissa 1,7 miljardin arvosta.
EU:n taksonomia ohjaa investointeja kestävään suuntaan
Turun investointihankkeita arvioidaan EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian mukaisesti. Taksonomia-asetukseen kuuluu kuusi ympäristötavoitetta, jotka ovat: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Taksonomian avulla tunnistetaan jo hankkeen alkuvaiheessa, edistääkö se vähintään yhtä taksonomian tavoitteista tai aiheuttaako se merkittävää haittaa muiden tavoitteiden toteutumiselle. Taksonomiaan perustuva arviointi tuo myös esille kohdat, joissa hankkeen ympäristöystävällisyyttä voidaan parantaa: se voi tapahtua kaavoitus-, suunnittelu- tai toteutusvaiheessa.
Taksonomiaan pohjaava luokittelu tuo uskottavuutta myös kansainvälisten kumppaneiden ja rahoittajien silmissä, kun Turku osoittaa hankkeidensa kestävyyttä niiden kanssa yhtenevin kriteerein. Taksonomiaa noudattamalla Turun hankkeet ovat jo lähtökohtaisesti esimerkiksi Euroopan investointipankin (EIP) rahoitusvaatimusten mukaisia. Luokituksen käyttäminen mahdollistaa myös vihreän rahoituksen hyödyntämisen.
Käytännön esimerkkejä: Ilmastobudjetin vaikutukset toimitila- ja infrahankkeisiin
Ilmastobudjetin myötä taksonomian mukainen tarkastelu ohjaa myös toimitilahankkeiden toteutusta. Erityisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät vaatimukset ovat toteutuneet hyvin näissä hankkeissa.
Toimitilahankkeissa arvioidaan nyt järjestelmällisesti sekä hiilijalanjälki että niin sanottu hiilen varjohinta. Hiilijalanjälki kuvaa hankkeen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, ja hiilen varjohinta kertoo päästöjen aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle. Näin ilmastovaikutukset tehdään näkyviksi myös rahassa mitattuna.
Taksonomiaan perustuvien arviointien mukaan Turun infrahankkeissa ovat täyttyneet erityisen hyvin biologisen monimuotoisuuden turvaamisen, vesivarojen kestävän käytön ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn kriteerit. Tarkastelu on jo vaikuttanut hankkeiden sisältöön: esimerkiksi pihasuunnitelmiin on lisätty elinympäristöjä uhanalaisille luontotyypeille ja eliölajeille. Lisäksi urakoitsijoiden ohjeistusta ja työmaavalvontaa on kehitetty.
Ilmastobudjetti rakentaa elinvoimaista ja kestävää Turkua
Ilmastobudjetti tukee Turun tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2029 ja ilmastopositiivinen vuoteen 2035 mennessä. Ilmasto- ja ympäristötoimet ovat olennainen osa kaupungin strategiaa ja sisältyvät kaikkiin pormestariohjelman 2021–2025 osa-alueisiin, kuten asumiseen, maankäyttöön ja liikkumiseen. Pormestariohjelmassa nähdään, että ilmastobudjetointia noudattavat investointihankkeet edistävän vihreää siirtymää ja houkuttelevat sitä edistäviä toimijoita.
Ilmastobudjetointia kehitetään edelleen pormestarikaudella 2025–2029 laajassa yhteistyössä. Se vakiinnutetaan osaksi Turun ja Turku-konsernin vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Ulkoista hankerahoitusta hyödynnetään edelleen. Turun ilmastokaupunkisopimus, toimenpiteet ja investointisuunnitelma ulottuvat vuoteen 2030. Investoinnit on ohjelmoitu tarkemmin Turun kaupungin toimintasuunnitelmassa vuosille 2025–2028.
Ilmastobudjetti varmistaa verovarojen tehokkaan käytön Turun ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla luodaan vihreämpää, viihtyisämpää ja terveellisempää kaupunkiympäristöä, jossa on helppo liikkua pyörällä tai jalan. Muita ilmasto- ja ympäristöystävällisten hankkeiden hyötyjä ovat rahan säästö esimerkiksi energiakulujen laskiessa sekä vihreän siirtymän tarjoamat uramahdollisuudet.
Ilmastobudjetin rinnalle tarvitaan edelleen poliittista johtajuutta, selkeitä tavoitteita ja huolellista valmistelua. Budjetti auttaa kuitenkin hahmottamaan kokonaiskuvan: miten kaupungin eri toimet liittyvät ilmastotavoitteisiin ja edistävät kestävää kehitystä.