Kumppanuusavustus

• Kumppanuusavustusta haetaan samalla lomakkeella kuin toiminta-avustusta (10 000 € tai enemmän)
• Kumppanuusavustuksen saaja ei voi saada toiminta-avustusta samaan tarkoitukseen
• Jos kumppanuusavustusta ei myönnetä, voi hakija saada toiminta-avustusta ja hakemus käsitellään tällöin automaattisesti toiminta-avustushakemuksena.
• Kumppanuusavustuksen piiriin otettavien kanssa tehdään kumppanuussopimus.
  • Sopimus tehdään valtuustokausittain valtuustokauden päättävän kalenterivuoden loppuun
  • Turun kaupunki voi jo vuoden 2026 talousarvion puitteissa myöntää avustusta kumppanuuden käynnistämiseksi
• Kumppanuusavustusten piirissä olevien järjestöjen kanssa muodostetaan ohjausryhmä, jossa kaupunki ja järjestö pystyvät aktiivisesti vaihtamaan ajantasaista tilannekuvaa.
  • Mikäli järjestöllä on jo ohjausryhmä, kaupunki liittyy mukaan olemassa olevaan

• Kumppanuusavustuksen myöntämisessä noudatetaan samoja toimintatapoja ja periaatteita kuin toiminta-avustuksissa mm. kokonaisharkintaan perustuminen ja dokumenttien toimittaminen.
• Kumppaniksi haetaan ensisijaisesti edellisessä haussa vähintään 35 000 euroa hyten toiminta-avustusta saaneita yhdistyksiä.
  • Uusia kumppanuuskriteerit täyttäviä hakijoita pyydetään olemaan erikseen yhteydessä osoitteeseen osallisuus@turku.fi
• Kumppanuutta hakevan yhdistyksen tulee olla osoittanut kyvykkyytensä tehdä merkittävää tai laaja-alaista yhteistyötä kaupungin, muun julkisen organisaation sekä muun järjestökentän kanssa.
• Toiminnassa tulee huomioida pormestariohjelman mukaisesti yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen tai toiminnan tulee olla yhteiskunnallisesti merkittävää ja kohdistua haavoittuvassa asemassa oleviin.
• Kumppaneita haetaan ensisijaisesti painopisteiden 1–3 toimintaan.
• Toiminnan tulee olla ammatillisesti koordinoitua ja sitä voidaan täydentää vapaaehtoistoiminnalla.
• Avustus voi kattaa korkeintaan 70 % avustuksen piirissä olevasta toiminnasta ja järjestöltä edellytetään 30 % omarahoitusosuutta.
  • Avustus on käytettävä sopimuksen mukaiseen toimintaan, omarahoitus voi olla varainhankintaa tai muuta kaupungista ulkopuolista rahoitusta.
  • Omarahoitusosuudeksi voidaan laskea kaikki muu kuin kaupungin avustuksen kautta tuleva rahoitus. Osuus voi koostua mm. jäsenmaksutuotoista, varainhankinnasta, muista rahoituskanavista (avustukset). Osuus tulee olla laskettavissa kustannuspaikan kokonaismenoista. Esimerkiksi hallintokulujen kohdistaminen avustuksen alaiseen toimintaan voidaan katsoa kattavan omarahoitusosuutta
  • Esimerkki: kaupungilta saatavan avustuksen summa on 35 000 €. Avustuksen alaisen toiminnan kokonaiskustannus on tässä tapauksessa 35 000 € * 1,3 = 45 500 €.
• Kaupunki sitoutuu pitämään avustuksen tason talousarvion puitteissa sopimuskauden ajaksi.
  • Yhdistyksen tulee toimittaa kustannuspaikkakohtainen talousarvio
  • Raportoinnissa kustannuspaikkakohtainen laskelma (vaihtoehtoisesti pääkirja)
• Yhdistyksen tulee toimittaa raportti toiminnan vaikuttavuudesta ja toiminnan sisällöstä kaupungin määrittämän mallin mukaisesti.

Avustusten painopisteet pohjautuvat hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman havaintoihin ja linjauksiin, joilla kaikilla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.

Kumppanuusavustusten painopisteet pohjautuvat toiminta-avustusten painopisteisiin 1–3:

1. Yhteisöllisyyden edistäminen, jolla vaikutetaan yksinäisyyden ja osattomuuden haasteisiin
2. Suotuisten elintapojen edistäminen, joilla vaikutetaan niin mielen hyvinvointiin kuin fyysiseen terveyteen
3. Kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistäminen, joilla vaikutetaan eri väestöryhmien väliseen myönteiseen vuorovaikutukseen