Maapallon ilmasto lämpenee vauhdilla. Ilman kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa vähentämistä lämpötila nousee arviolta kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä. Näin suuren lämpötilan nousun vaikutukset ihmisiin, luontoon ja talouteen olisivat tuhoisia.
Ilmasto muuttuu myös Turussa: kasvukausi pitenee, talvet lauhtuvat ja hellejaksot yleistyvät. Turkuun kohdistuvista ilmastoriskeistä suurimpia ovat äkilliset suuret sademäärät, myrskyt ja tulvat, kuumuus sekä nopeat muutokset alueen herkässä luonnossa. Seuraava taulukko esittää Varsinais-Suomen ilmaston ennakoituja muutoksia, jotka edellyttävät sopeutumista (Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021).
| Vuodenaika | Lämpötila | Sademäärä | Sään ääri-ilmiöt |
| Talvi | Nousee selvästi | Kasvaa | Lisää sadepäiviä, tuuli ja rankkasateet voimistuvat |
| Kevät | Nousee selvästi | Kasvaa | Tuuli ja rankkasateet voimistuvat |
| Kesä | Nousee hieman | Ennallaan | Rankkasateet voimistuvat, mutta sadepäivien määrä vähenee |
| Syksy | Nousee selvästi | Kasvaa | Rankkasateet voimistuvat |
Mitä on ilmastonmuutokseen sopeutuminen?
Sopeutumisella ehkäistään tai lievennetään ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja joskus hyödytään myönteisistä. Sopeutuminen tarkoittaa myös ennakoivaa valmistautumista riskeihin.
Käytännön esimerkkejä Turussa ovat kosteikkojen ja soiden ennallistaminen sekä hulevesialtaiden lisääminen. Meren ja Aurajoen äärelle rakennettavaan Historian ja tulevaisuuden museoon ei tule tulvariskin vuoksi lainkaan kellaria.
Sopeutuminen parantaa usein myös kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Vaikkapa kaupunkipuut koetaan viihtyisyyttä lisäävinä, ja ne tarjoavat myös kuumuudelta suojaavia varjopaikkoja.
Metsät ja viheralueet tuovat virkistysmahdollisuuksia, sitovat hiiltä ilmakehästä ja tasaavat suurten sademäärien vaikutuksia. Viheryhteyksien, suojelualueiden ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen vahvistaminen toimivat samaan tapaan monella tasolla.
Sopeutuminen näkyy kaupunkikuvassa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen kulkevat käsi kädessä. Seuraavat keinot ovat kuitenkin erityisen ominaisia sopeutumiselle.
Investointeja kriittiseen infrastruktuuriin tarvitaan, jotta Turku säilyy toimivana, turvallisena ja viihtyisänä myös muuttuvassa ilmastossa. Hyvä esimerkki investoinneista on Turku Energian satsaukset maakaapelointiin, jonka ansiosta myrskyissä kaatuvat puut eivät pääse kaatumaan sähkölinjoille.
Avo-ojat, sadevesiviemärit, hulevesialtaat ja muu hulevesijärjestelmä joutuu koetukselle sateiden lisääntyessä. Vesimäärien lisääntyminen kuormittaa myös jätevesien purkujärjestelmää. Turun seudun puhdistamo Oy:n vuonna 2023 valmistunut poistoputkihanke parantaa jätevesien käsittelykykyä. Uusi poistoputki mahdollistaa puhdistamon käytön täydellä teholla myös rankkasateiden aikana.
Riskienhallinta voi tarkoittaa esimerkiksi viherverkostojen vahvistamista ja luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä. Muuttuvan ilmaston vaikutukset tulee huomioida jo kaavoitusvaiheessa.
Yhteisöllisyys tuo turvaa hankalissa tilanteissa, joita sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa. Turussa yhteisöllisyyttä vahvistetaan monissa hankkeissa ja järjestöjen toiminnalla. Esimerkiksi eri puolille kaupunkia perustetut asukkaiden alueolohuoneet ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, jotka edistävät yhteisöllisyyttä.
Muita toimia Turussa ovat:
- hiilinielujen, viherverkostojen, ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen
- vesien hallinnan kehittäminen
- kestävät julkiset hankinnat
- sopeutumisen huomioiminen rakentamisen kaikissa vaiheissa
- ilmastotiedon jakaminen paikallisesti ja kansainvälisesti
- ilmastobudjetoinnissa sopeutuminen on yksi Turun pääkriteereistä.
Liittyvät sisällöt:
Sopeutuminen edellyttää yhteistyötä
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa yhteistyökumppanit ja verkostot ovat erittäin tärkeitä. Turun ilmastotoimien toteuttamiseen ja hiilineutraaliuden tavoitteluun tarvitaan mukaan asukkaat, yhteisöt, yritykset, sidosryhmät ja korkeakoulut – koko yhteiskunta. Esimerkiksi kaupungin ja Turun yliopiston yhteistyö tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastoriskeistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Ensiarvoisen tärkeää on myös yhteistyö ja oppiminen muiden kaupunkien ja alueiden kanssa.
Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus JCR arvioi vuonna 2024 Turun sopeutumistyötä ja totesi julkisen sektorin sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tiiviin yhteistyön olevan erityinen vahvuus.
Turku on näkyvä ja hyvin verkostoitunut toimija Euroopan unionissa. Riippumattomissa arvioissa todettiin myös, että Turun ilmastosuunnitelmassa on selkeät tavoitteet ja kattava arvio riskeistä ja haavoittuvuuksista.
Tiedolla kohti tavoitteita
Turun ilmastosuunnitelma noudattaa Euroopan unionin yhteistä kaupunkien ja alueiden ilmastotyön mallia ja sisältää ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi myös sopeutumistoimia.
Kaupunki käyttää sopeutumistyön kehikkonaan YK:n Sendai Frameworkia, joka ohjaa riskien vähentämistä vuoteen 2030 saakka.
Muita tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumista ohjaavia suunnitelmia ja dokumentteja ovat:
Esimerkkejä sopeutumishankkeista ja työkaluista
RESIST-hanke keskittyy vesienhallinnan ratkaisuihin alueellisen sopeutumisen edistämiseksi. Toimenpiteitä ovat muun muassa:
- yhteistyön tiivistäminen valumavesien hallinnassa
- neuvontamateriaalin tuottaminen ja vesienhallinnan toimenpiteiden suunnittelu
- pilotointialueiden suunnittelu ja toteutus.
Siniviherkerroin on suunnittelun työkalu, joka auttaa arvioimaan tonttien ja korttelien vihertehokkuutta, eli kasvillisuuden ja sadevesiä viivyttävien ratkaisujen määrää ja laatua suhteessa tontin pinta-alaan. Turussa siniviherkerrointa käytetään kaikissa uusissa asemakaavoissa.
Kuntanielu -hanke keskittyy kuntien maankäytön hiilinieluihin. Hankkeen päätavoitteena on:
- Luoda kunnille edellytyksiä vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua.
- Auttaa kuntia matkalla kohti hiilineutraaliutta tarkastelemalla, miten maankäyttösektorin nettonielut voidaan huomioida kuntien laskennoissa.
