Muutoksen tuulet -raportti

• Väestöluku 212 964 (+3 225)
• 0–15-vuotiaat: 27 363​ (+313)
• Monikielisiä 18,6 % (+0,8 %-y)
• Monikielisiä lapsia 28,7 %​ (+1,5 %-y)
• Työllisyysaste 70,4 %​ (-1,1 %-y)
• Työttömyysaste 14,7 %​ (+0,5 %-y)
• Liikevaihdon vuosimuutos +1,4 %
• Suositteluindeksi (NPS) 25
• Rekisteröidyt yöpymiset 751 497 (+6.0 %)
• Valmistuneet asunnot 1 728 (+177)

Missä ollaan nyt?

• Turun väestön kokonaiskasvu on ollut poikkeuksellisen korkeaa vuodesta 2022 alkaen.
• Turun väestö on kasvanut suhteellisesti eniten suurista C6-kaupungeista ja myös yli 50 000 asukkaan C21-kaupungeista tammi–syyskuun ennakkotietojen mukaan
• Turun väkiluku ylitti 210 000:n rajan heinäkuussa ja nousi lähes 213 000 asukkaaseen syyskuun lopussa.
• Väestönkasvu perustuu muuttovetovoimaan kotimaasta ja ulkomailta. Muuttolukuja on tämän vuoden osalta vääristänyt tilastokeskuksen alkuvuodesta tekemä rekisterimuutos. Luonnollinen väestönlisäys on yhä negatiivinen, mutta noussut suhteessa viime vuosien tasoon.
• Lähes joka viides turkulainen, ja alle 20-vuotiaista lapsista ja nuorista useampi kuin joka neljäs, on monikielinen.

Minne olemme menossa?

• Turun väestönkasvu on edelleen vahvaa, mutta hieman hidastumassa ennätystasosta. Turun strateginen tavoite on 1–1,5 % vuotuinen väestönkasvu.
• Ulkomainen muuttovoitto edelleen suurta, mutta suurin huippu saavutettiin maaliskuussa 2024. Muuttoliikkeet tulevat jatkossakin olemaan Turun väestönkasvun moottori. Luonnollisen väestönkasvun ei viime aikojen noususta huolimatta odoteta olevan Turun väestön kokonaiskasvun osalta merkittävä tekijä.
• Monikielisten määrä on kasvanut tasaisesti henkilöllä, tosin määrällinen kasvu on hidastu-massa. Ilmassa on useita epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät mm. kiristyneeseen maahanmuuttopolitiikkaan.

Missä ollaan nyt?

• 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli kesäkuussa laskenut vuotta aiemmalta tasolta. Huolestuttavaa on alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, joka on C6-kaupunkien toiseksi korkein. Turussa työllisyysaste on C6-kaupunkien matalin, osin sitä selittää korkein opiskelijoiden osuus. Noin joka kymmenes 20–64-vuotias turkulainen on opiskelija.
• Työttömien määrä ja osuus työvoimasta ovat edelleenkin korkealla, mutta kuluvan vuoden aikana kasvua vuotta aiempaan verrattuna ei juurikaan ole.
• Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvanut lähes 20 prosentilla ja kasvu on kiihtynyt. Pitkäaikaistyöttömien määrä on myös kasvanut, mutta kasvu on hidastunut.
• Turun seudun liikevaihdon vuosimuutos vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä oli 1,4 %. Myönteinen signaali on rakentamisen elpyminen (+6,6 %).

Minne olemme menossa?

• Finnveran aluekatsauksen 1-6/2026 mukaan investointien rahoitus on kasvanut Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa huomattavasti vuoteen 2025 verrattuna.
• Katsauksen mukaan taustalla ovat meriteollisuuden imu ja yrityskaupat, mutta myös maatalouden investoinnit ovat nousseet Varsinais-Suomessa.
• Kehitys on positiivista kun ottaa huomioon valtakunnallisesti laskeneen investointien rahoituksen, mutta on otettava kuitenkin huomioon, että yrityskaupat vaikuttavat lukuun huomattavasti.
• Turun seudun liikevaihdon kehitys osoittaa kasvua palvelu- ja rakennusaloilla, vaikka kasvu hiipuikin koko maan tasoon verrattuna.

Missä ollaan nyt?

• Turussa kirjattiin alkuvuonna 751 t. rekisteröityä yöpymistä, markkinaosuus koko Suomen yöpymisistä oli 4 prosenttia
• Kotimaiset matkailijat kattavat yli 80 % Turun yöpymisistä, joten niiden kysyntämuutokset vaikuttavat vahvasti sekä kokonaisyöpymisiin että majoitusmyyntiin
• Kotimaiset yöpymiset kääntyivät kasvuun 2026, Turussa vahvemmin kuin muualla maassa keskimäärin
• Ulkomaisten yöpymisten määrä jatkaa kasvuaan, yhteensä niitä oli tammi-syyskuussa 140t, yli 20 % edellisvuotta enemmän
• Suurimmat lähtömarkkinat ovat Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia, myös Filippiinit nousi isoimpien markkinoiden joukkoon johtuen Meyerin telakalta valmistuneen aluksen henkilökunnan yöpymisistä
• Kansainvälisistä matkailijoista Pohjoismaiden osuus korostuu talvikaudella kun työmatkojen osuus on suurempi, Keski-Euroopan markkinat korostuvat puolestaan kesälomakaudella
• Noin kolmannes ulkomaisten yöpymisistä on ollut tänä vuonna työmatkustusta
• Matkailijat käyttivät Turussa vuonna 2025 yhteensä 325 milj. euroa (Lähde: Visitory, Tulo- ja työllisyystutkimus 2025)

Minne olemme menossa?

• Ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut vahvassa kasvussa, tämän trendin odotetaan jatkuvan edelleen
• VTA:n syksyn ”Nose Job” kampanja on noussut kansainväliseksi ilmiöksi ja saavuttanut lähes miljardiyleisön, tämä kasvattaa alueen tunnettuutta kansainvälisesti
• Kasvavia kansainvälisiä matkailijoiden lähtömarkkinoita Turussa ovat esim. Yhdysvallat ja Iso-Britannia sekä lähimarkkinat Norja, Tanska sekä Puola
• Uudet lentoreitit ovat parantavat saavutettavuutta ja tukevat matkailun kasvua, maailmantilanne kuitenkin vaikuttaa tällä hetkellä lentoliikenteen kannattavuuteen vahvasti, joten uusien reittien avautumista saadaan vielä odottaa
• Kotimaisten matkailijoiden kasvutrendin toivotaan heijastuvan myös matkailijoiden rahankäyttöön ja alueen matkailutuloon
• Matkailua vauhdittavat alueen tapahtumat, ja esimerkiksi Fuugan avautuminen tukee sekä kotimaista että kansainvälistä matkailua
• Visit Turku Archipelagon tavoitteena on parantaa alueen kansainvälistä tunnettuutta sekä saavutettavuutta ja kasvattaa erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrää.

Missä ollaan nyt?

• Asuntokuntien määrä kasvanut vuoden aikana noin 1 200:lla (1 %). Kasvu on keskittynyt muihin kuin yhden hengen asuntokuntiin.
• Yksinasuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista Manner-Suomen korkein. Osin tähän vaikuttaa Turun rooli opiskelijakaupunkina.
• Vanhojen osakeasuntojen neliöhintojen lasku jatkui yhä vuoden 2026 ensimmäisellä puolella. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat kaikissa kuutos-kaupungeissa.
• Tammi-elokuussa myönnettiin rakennuslupia asuntoihin hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin.
• Asuntoja kuitenkin valmistui vuonna 2026 elokuuhun mennessä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Minne olemme menossa?

• Asuntokuntien määrä jatkaa kasvuaan väestömäärän kasvaessa.
• Asumistukeen tehdyillä muutoksilla voi olla vaikutusta erityisesti opiskelijoiden asumispreferensseihin.
• PTT:n kevään alueellisen asuntomarkkinaennusteen mukaan asuntomarkkinoiden arvioidaan elpyvän vähitellen vuonna 2026, mutta asuntojen hinnat jäävät edelleen viime vuotta matalammiksi. Selvempään piristymiseen tarvitaan vahvempaa talouskasvua, parempaa työllisyystilannetta ja kuluttajien luottamuksen vahvistumista.