Miksi ylipäätään kaavoitetaan?
Kaavoituksella kaupunki säätelee yksityisten ja julkisten alueiden käyttöä ja rakentamista. Tätä varten Turun kaupungin kaavoitus laatii asemakaavoja sekä yleiskaavoja. Kaavoitusta ohjaavat maakunnan ja kaupunkiseudun suunnitelmat, kaupungin strategiat, poliittiset päätökset sekä lait ja asetukset.
Kaavoittamalla kaupunki:
- tavoittelee hyvää elinympäristöä
- luo edellytykset rakentamiselle
- turvaa kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet asioiden valmisteluun
- nojaa monipuolisesti asiantuntemukseen
- sekä tiedottaa käsiteltävistä asioista.
Kaupunginvaltuusto asettaa kaavoitukselle tavoitteet asunto- ja maapolitiikan periaatteissa sekä yleiskaavassa. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaavoitus valmistelee kaavat näiden tavoitteiden pohjalta.
Kaavojen valmistelu Turussa
Kaavoituksen kahta prosessia ohjaavat alueidenkäyttölaki, kansalliset säädökset ja kaupungin omat linjaukset. Alla löydät kirjoitettuna auki asemakaavoituksen sekä yleiskaavoituksen prosessit.
Asemakaavan valmistelu
Asemakaava on tärkeä, koska sillä kaupunki määrää muun muassa:
- mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää
- miten paljon tontille saa rakentaa
- rakennusten korkeuksia, kattokaltevuuksia ja materiaaleja
- katualueiden leveydet
- rakennusten ja luonnon suojeluarvot
- mihin puistot sijoittuvat.
Asemakaavalla kaupunki määrää yksittäisen tontin tarkkuudella maankäytöstä. Kaavoittamalla teitä ja viheralueita Turku määrittelee pohjan millaisiksi nuo alueet rakennetaan.
Alla on kaavoitusprosessi kirjoitettuna auki vaihe vaiheelta sekä ladattava juliste asemakaavaprosessista.
-
1Esivalmistelu
1.1 Kaava-aloite
Turun kaupunki aloittaa kaavan tai kaavanmuutoksen valmistelun, kun sille jätetään kaava-aloite. Aloitteen voi jättää maanomistaja tai kaupunki. Jos haluat jättää kaava-aloitteen, suosittelemme olemaan ensin yhteydessä kaavoituksen aluevastaavaan. Häneltä saat tärkeää tietoa prosessista ja kaavoituksen reunaehdoista.
1.2 Kaavoituksen esiselvitys
Kun kaava-aloite saapuu kaupungille, kaavoitus tekee aloitteesta esiselvityksen kolmen kuukauden kuluessa. Siinä kaavoitus selvittää, kannattaako kaavoitusta aloittaa. Tämä selvitys lähetetään Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus -johtoryhmään, joka tekee päätöksen kaava-aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Kummassakin tapauksessa alkuperäistä kaava-aloitteen tekijää tiedotetaan päätöksestä.
1.3 Kaavan sijoitus kaavoitusohjelmaan
Hyväksytyt kaava-aloitteet lisätään kaavoitusohjelmaan. Tässä listauksessa arvioidaan seuraavina vuosina toteutettavat kaavat ja niiden aikataulut. Kaavoituksen ruuhkasta johtuen joidenkin kaavojen aloittaminen voi venyä vuosilla.
Lisäksi kaavoille määritellään kokoluokka: S, M, L tai XL. Eri kokoluokat viittaavat kaavan merkittävyyteen.
-
2Aloitusvaihe
2.1. Sopimus kaavan laatimisesta ja kaavoituksen aloitus
Kaavoituspäällikkö keskustan alueella ja asemakaavapäällikkö muilla kaupungin alueilla käynnistää kaavan valmistelun. Nimetty kaavan valmistelija voi kysyä kaavoitettavan alueen viereisiltä maanomistajilta, haluavatko he tulla mukaan kaavaan. Näin useampi maanomistaja voi jakaa kulut alueidensa kehittämisestä ja kaupunki kaavoittaa laajempia alueita.
Ennen kaavan valmistelun aloittamista kaupungin, kaava-aloitteen tekijän ja mukaan tulevien maanomistajien välille solmitaan sopimus. Siinä sovitaan kaavoituksen aloitusajankohdasta sekä vastuun ja kulujen jakautumisesta. Kun sopimus on allekirjoitettu, kaavan valmistelu voi alkaa.
2.2 Kaavan tavoitteiden hyväksyminen
Seuraavaksi kaavan vastuuhenkilö luonnostelee tavoitteet kaavalle. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi alueen ja rakennusten suojelu, rakennusoikeuden lisääminen ja ilmastotoimet. Kaavan tavoitteita ohjaavat valtion alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava sekä kaupungin strategiat ja hankkeet.
Kaavan tavoitteet hyväksyy kaupunkiympäristölautakunta (M) tai kaupunginhallitus (L ja XL). Pienten S-kaavojen tavoitteet hyväksyy kaavoituspäällikkö. Kun tavoitteet on hyväksytty, kaava kuulutetaan vireille muutaman viikon sisällä.
2.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kun kaava on kuulutettu vireille, kaavoitus lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitettavan alueen naapureille, kansalaisjärjestöille ja viranomaisille (M, L ja XL -kaavat). Tämä asiakirja kertoo kaava-alueen nykytilanteesta, kaavan tavoitteista ja tavoista osallistua kaavaprosessiin. Tietojen pohjalta naapurit ja kansalaisjärjestöt voivat muodostaa mielipiteen kaavasta. Osalliset voivat lähettää mielipiteensä kaavoitukseen ja siten osaltaan vaikuttaa lopullisen kaavan muotoutumiseen. S-koon kaavoissa vain naapureille lähetetään vireilletulokirje.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistaan myös turku.fi-sivuilla. Vireillä olevat kaavat -sivulta löydät helpoiten nyt työstössä olevat kaavat.
-
3Ehdotusvaihe
3.1 Selvitysten teko
Viranomaiskommenttien ja muiden lähtötietojen pohjalta tehdään selvityksiä kaavaa varten. Näitä voivat olla esimerkiksi luontoon, maaperään, vesiin, valoon, tuuleen, liikenteeseen, turvallisuuteen, terveyteen, historiaan ja kulttuuriin liittyvät selvitykset. Selvitysten valmistuminen voi kestää pitkään. Esimerkiksi joitakin luontoselvityksiä voi tehdä vain kesäaikaan. Selvityksiä tekevät kaavan valmistelijan lisäksi monet muut asiantuntijat sekä ulkopuoliset konsultit.
Osa selvityksistä julkaistaan kaavan omilla nettisivulla.
3.2 Kaavaehdotuksen valmistelu
Kaavan valmistelija käyttää selvityksiä kaavaehdotuksen tekemiseen ja kaavan vaikutusten arviointiin. Hän voi järjestää kaupunkilaisille keskustelutilaisuuden, jossa hän esittelee keskeneräistä kaavaa ja ottaa vastaan mielipiteitä. Kaikista kaavoista ei järjestetä keskustelutilaisuutta.
Kaavan valmistelija tekee kaavakartan, kaavaselostuksen ja seurantalomakkeen. Kaavakartasta selviää, miten kaavan aluetta saa käyttää ja mitä sinne saa rakentaa. Kaavaselostus avaa kaavan taustoja, selventää kaavakartan määräyksiä ja summaa selvitysten tulokset. Seurantalomakkeessa kuvataan rakentamisen määrän ja käyttötarkoituksen muutos. Kaavasta voidaan tehdä myös muuta havainnollistavaa materiaalia, kuten havainnekuvia.
Jos kaava on XL-kokoinen, valmistelija tekee kaavasta ensin kaavaluonnoksen. Se on yleensä kartta, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy. Luonnoksen pohjalta kaavan valmistelija tekee kaavaehdotusaineistot. Luonnoskäsittelyllä taataan, että isoimmilla kaavoilla on poliittinen tuki koko prosessin ajan.
Kun kaavassa annetaan uusia nimiä, niistä päättää nimistötoimikunta.
3.3 Kaava nähtävillä
Valmis kaavaehdotus asetetaan nähtäville - usein kuukauden ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan turku.fi-sivuilla sekä sanomalehdissä. Voit tarkastella kaavaa kaavan nettisivuilla tai käydä tutustumassa siihen kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa osoitteessa Puolalankatu 5, 3. krs.
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta, ja kaavan osalliset voivat antaa muistutuksen - eli palautetta - kaavaehdotuksesta. Kaavan valmistelija kirjoittaa vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin sekä muuttaa tarvittaessa kaavaehdotusta. Lisäksi kaavaa varten voidaan tehdä vielä lisäselvityksiä.
-
4Hyväksymisvaihe
4.1 Maankäyttösopimus
Osassa kaavoissa maanomistajat ja Turun kaupunki allekirjoittavat maankäyttösopimuksen. Tällä sopimuksella maanomistajat osallistuvat kunnalle uudesta rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sopimusneuvottelut alkavat kaavaa valmisteltaessa ja kaava etenee hyväksyntään, kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu.
4.2 Kaavan hyväksyntä
Kun kaava on valmis, kaava etenee kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi. Lautakunta voi tehdä kaavaan muutoksia tai palauttaa sen valmisteluun. Jos kaava on S- tai M-kokoinen, lautakunnan hyväksyntä riittää kaavan hyväksymiseksi.
L- ja XL-kokoiset kaavat etenevät lautakunnan jälkeen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Valtuusto voi hyväksyä kaavan, palauttaa sen valmisteluun tai tehdä siihen muutoksia.
4.3 Oikeus valittaa kaavasta
Kun kaupunkiympäristölautakunta tai kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen kaavasta, päätöksestä voi tehdä valituksen. Lisätietoja valittamisesta löydät Vaikuta kaavoitukseen -sivulta.
-
5Voimaantulovaihe
5.1 Kaava tulee voimaan
Kaava kuulutetaan voimaan, jos päätöksestä ei ole valitettu tai oikeus on hylännyt valitukset. Voimaantulosta ilmoitetaan kirjeitse heille, jotka ovat sitä pyytäneet.
5.2 Kaavan toteuttaminen alkaa
Voimaantulon jälkeen kaavaa saa lähteä toteuttamaan. Jos kaava sisältää uutta rakentamista, sitä saa ruveta toteuttamaan.
Yleiskaavan valmistelu
Yleiskaavan valmistelu poikkeaa asemakaavan valmistelusta. Sillä ohjataan yleispiirteisesti maankäyttöä, kun taas asemakaava sisältää tarkempaa ohjaamista. Koska yleiskaavat kattavat laajoja alueita, niiden valmistelu kestää pidempään.
Yleiskaava ohjaa kaupungin tarkempaa suunnittelua, kuten asemakaavoitusta. Yleiskaavaa ohjaa maakuntakaava, jonka tekee Varsinais-Suomen liitto.
-
1Esivalmisteluvaihe
1.1 Yleiskaavan ajantasaisuuden arviointi
Kaavoitus arvioi yleiskaavan ajantasaisuuden. Jos havaitaan muutostarpeita, uusi yleiskaava tai osayleiskaava lisätään kaavoitusohjelmaan.
1.2 Kaavoitusohjelma hyväksytään
Kaupunginhallitus hyväksyy uuden yleiskaavan tai osayleiskaavan kaavoitusohjelmaan.
-
2Aloitusvaihe
2.1. Vireilletulo
Turku kuuluttaa kaavan vireille eli kaavan valmistelu aloitetaan. Osayleiskaavojen vireilletulosta lähetetään ilmoitus ulkopaikkakuntalaisille kirjeitse. Turkulaiset voivat lukea yleiskaavoista turku.fi-sivuilta tai alueen isoista sanomalehdistä.
2.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavoitus laatii aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Se sisältää alustavat tavoitteet, perustietoja kaavahankkeesta ja ohjeet kaupunkilaisten vuorovaikutukselle. Voit käydä katsomassa vireillä olevien kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmia kunkin yleiskaavan omilta turku.fi-nettisivuilla. Löydät yleiskaavojen listat tältä sivulta.
Voit jättää mielipiteen kaavahankkeesta tästä vaiheesta eteenpäin. Ohje mielipiteen jättämiseen löytyy tästä linkistä.
-
3Luonnosvaihe
3.1 Selvitysten laadinta
Kaavatyön tueksi laaditaan tarpeelliset selvitykset. Selvityksiä voidaan tehdä esimerkiksi liikenteestä, luonnonympäristöstä, kulttuuriympäristöstä ja hulevesistä. Selvityksiä tekevät kaavan valmistelijan lisäksi monet muut asiantuntijat sekä ulkopuoliset konsultit.
3.2 Kaavaluonnoksen laadinta
Kaavoittaja valmistelee kaavaluonnoksen selvitysten ja vuorovaikutuksen pohjalta. Hän hyödyntää valmistelussaan lukuisten muiden asiantuntijoiden apua. Valmistelun pohjaksi voidaan tehdä vaihtoehtoisia tarkasteluja ja kehityskuvia.
3.3 Kaavaluonnoksen hyväksyntä
Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaluonnoksen. Kaavaluonnos koostuu kaavakartasta ja kaavaselostuksesta.
3.4 Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen
Kaavaluonnos asetetaan nähtäville vähintään kuukauden ajaksi, ja tänä aikana osalliset voivat antaa siitä mielipiteen. Lisäksi viranomaisilta pyydetään lausuntoja.
Yleiskaavan nähtävillä oleva aineisto löytyy kaavan omilta turku.fi-sivuilta.
-
4Ehdotusvaihe
4.1 Kaavaehdotuksen laadinta
Kaavahankkeesta voidaan järjestää keskustelutilaisuuksia ja pitää kyselyitä. Keskustelutilaisuudessa osallisille esitellään kaavahanketta ja kysytään mielipiteitä.
Kaavoittaja valmistelee kaavaehdotuksen hyväksytyn luonnoksen sekä saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta.
4.2 Kaavaehdotuksen hyväksyntä
Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen. Kaavaehdotus koostuu kaavakartasta ja kaavaselostuksesta.
4.3 Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen
Kaavaehdotus asetetaan nähtäville vähintään kuukauden ajaksi, ja tänä aikana osalliset voivat antaa siitä mielipiteen (muistutus). Ohje muistutuksen jättämiseen löytyy tästä linkistä. Lisäksi viranomaisilta voidaan pyytää lausuntoja.
Yleiskaavan nähtävillä oleva aineisto löytyy kaavan omilta turku.fi-sivuilta.
-
5Hyväksymisvaihe
5.1 Mahdolliset muutokset
Kaavaan voidaan vielä tehdä mahdollisten muistutusten ja lausuntojen pohjalta muutoksia.
5.2 Kaavan hyväksyminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen joko sellaisenaan tai tekee siihen muutoksia. Kaava voidaan myös palauttaa valmisteluun.
5.3 Valitusoikeus
Osallinen voi tehdä kaupunginvaltuuston päätöksestä 30 vuorokauden kuluessa kunnallisvalituksen. Valituksen käsittelee hallinto-oikeus. Oikeuden päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
-
6Voimaantulovaihe
6.1 Yleiskaava astuu voimaan
Kaava kuulutetaan voimaan, jos valituksia ei ole jätetty tai oikeus on ne ratkaissut. Voimaantulosta ilmoitetaan kirjeitse sitä pyytäneille.
Yleiskaava tai osayleiskaava toimii sen alueelle valmisteltavien asemakaavojen pohjana.
Kaavoitusta ohjaavat hankkeet
Laaja-alaiset kaupunkikehittämishankkeet
Keskustan kehittäminen on yksi Turun kaupungin strategisista kärkihankkeista. Kaupunkikeskustan tulevaisuutta pohtinut monialainen työryhmä julkisti laatimansa keskustavision 14.8.2017.
Lue tarkemmin keskustan kehittämisestä.
Turun Tiedepuisto -kärkihanke on yksi Turun kaupungin strategisista kärkihankkeista ja tärkeä osatekijä Turun vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Turun Tiedepuiston visio kehittyy jatkuvasti.
Lue tarkemmin Tiedepuiston tavoitteista.
Pitkälle 2050-luvulle asti tähtäävä visio hahmottelee, millaiseksi läntinen Turku voisi kehittyä erityisesti ranta-alueiden laajemman mittakaavan uudelleenjärjestelyissä. Vision tarkastelualue kattaa likimäärin alueet, jotka sijoittuvat nykyisiin Pansion, Pernon ja Artukaisten kaupunginosiin. Visio valmistui 2024.
Lue tarkemmin Merikaupunki-visiosta.
Lähiövisiossa on listattu hyville lähiöille asetettavia tavoitteita ja kerätty toimenpideideoita näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Turun lähiövisioluonnos valmistui loppuvuodesta 2022.
Raitiotie on kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke, joka määrittää Turun ja kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Kaupunginhallitus päätti 2.10.2023 siirtymisestä Satama–Varissuo-raitiotien toteutussuunnitteluun.
Väylävirasto rakentaa Kupittaa–Turku-ratahankkeessa kaksoisraiteen Kupittaan ja Turun rautatieaseman välille sekä kehittää Turun henkilö- ja tavararatapihoja. Hankkeen rakennustyöt valmistuvat 2026.
Lue tarkemmin ratatöistä Väyläviraston sivuilta.
Kaavoitukseen liittyviä hankkeita ja projekteja
Kehittyvä Aninkaisten alue on yksi Turun kaupungin keskustan kehittämisen kärkihankkeen osa-alueista. Tavoitteena on kehittää aluetta kiinteämmäksi osaksi kaupunkikeskustaa ja mahdollistaa mm. matkakeskus.
Lue tiedote konserttitalon muutoksista.
Täydennysrakentamishankkeen tavoitteena on lisätä pientalotonttitarjontaa Turun alueella. Hankkeessa tehdään alueittain kaavamuutoksia, jossa mahdollistetaan pientalotonttien jakaminen tai rakennusoikeuden lisääminen muulla tavoin.
Lue tarkemmin täydennysrakentamishankkeesta.
Kaupungin tavoitteena on muuttaa omistamansa puutarhakäytöstä poistuneen alueen maankäyttö asuntorakentamisen mahdollistavaksi ja tehostaa Uudenmaantien varren maankäyttöä kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Lue tarkemmin kaupunginpuutarhan hankeesta.
Kaavoitusta ohjaavat asiakirjat
Kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua ohjaavat lain ja asetusten lisäksi monet asiakirjat.
Tältä sivulta voit etsiä ja ladata kaikki kaavoitusta ohjaavat asiakirjat.