”Turusta on tullut pohjoisen Euroopan merellisin kaupunki. Kymmenen kilometriä rantaviivaa on avautunut kaupunkilaisille; meri on kaikkien ulottuvilla. Vehreälle alueelle on syntynyt paljon uutta asutusta ja uusia yrityksiä ja se on helposti myös matkailijoiden saavutettavissa."

Näin kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kuvailee, miltä Pansion, Pernon ja Artukaisten suunnassa voisi näyttää tulevaisuudessa, mikäli kaupungissa edetään kesällä 2024 julkistetun Turun Merikaupunki -vision mukaan.

Vision tavoitteena on ollut luoda näkymä mahdollisesta tulevaisuudesta, missä tavarasatama ei levittäytyisikään valtaosalle alueen ranta-alasta, vaan Turku kasvaisi kohti merta. Se jatkaa pohdintaa, joka käynnistyi Turun keskustavision, Linnanniemen ideakilpailun, sataman yhteisterminaalihankkeen sekä Linnanniemen jatkosuunnittelun kautta.

Hintsanen on vastannut visiotyön valmistelusta, johon on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita, eri sidosryhmien edustajia ja jota laadittaessa on kuunneltu myös alueen asukkaita.  

Lähdetäänkö Pansioon uimaan?

Myös apulaispormestari Elina Rantanen, joka on toiminut visiotyön ohjausryhmän puheenjohtajana, korostaa, että visiossa Turku muuttuu ihan oikeaksi merenrantakaupungiksi. 

– Pansiossa, Pernossa ja Artukaisissa kaupunkikehitys on ollut jo kauan maltillista. Nyt alueella alkaisi tapahtua oikein toden teolla.

Tulevaisuudenkuva tähtää pitkälle, jopa 2070-luvulle asti, mutta joitakin sen mukaisia askeleita voitaisiin ottaa ehkä jo lähivuosina.

– Tutkimme parhaillaan, olisiko nykyisen Pansion satama-alueen keskelle mahdollista perustaa uimaranta ja tämän ympärille puisto. Se olisi ensimmäinen askel isossa muutoksessa, Rantanen kertoo.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

Merikaupungin visiokuva Oravaisten rantapuistosta.
Kuva: Schauman & Nordgren Architects

Hyvää elämää asukkaille ja yrityksille

Visiossa alueelle syntyy kymmenkunta uutta kaupunginosaa, jotka yhdistyvät toisiinsa viheralueiden avulla. Pansion laivastoaseman toimintaedellytykset turvataan. Artukaisissa on tulevaisuudessakin liikuntakeskus, mutta lisäksi alueelta osoitetaan tilaa esimerkiksi rannasta siirtyville ja uusillekin yrityksille.

Rantanen konkretisoi laajaa tulevaisuudenkuvaa vielä pienillä konkreettisilla esimerkeillä:

– Rannalla on leipomo-kahvila, josta voi vuokrata veneitä, ja suunnata kohti saaristoa tai vaikkapa Raisionjoelle melomaan. Luonto on osa rakennettua ympäristöä ja joka puolella avautuu lenkkeilymahdollisuuksia. Alueella on erinomaiset edellytykset onnelliseen elämään.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

Merikaupungille visioitu kaupunkirakenne.
Kuva: Schauman & Nordgren Architects

Suuntaviivoja, ei valmiita suunnitelmia

Hintsanen korostaa, että suunnitelmassa ei oteta kantaa siihen, missä tavarasatama sijaitsee tulevaisuudessa, mikäli Turku kasvaa kohti länttä. Julkisuudessa mahdollisena uutena paikkana on väläytelty muun muassa Raision Viheriäisten aluetta ja Nesteen rantaa. 

– Emme ole häätämässä tavarasatamaa pois. Olemme liikkeellä pitkällä tähtäimellä. On tärkeää, että meillä on suuntaviivat valmiina, miten aluetta kehitetään, jos Turussa sitten jonakin päivänä halutaan tehdä moderni satamaratkaisu. Visio tarjoaa myös nimenomaan ideoita ja ehdotuksia, eikä valmiita, sellaisenaan toteutettavia suunnitelmia, Hintsanen korostaa.

Rannat kuuluvat ihmisille

Omslag till Turun Merikaupunki visionpublikation (Kuva: Schauman & Nordgren Architects)
Turun Merikaupunki -visio julkaistiin 3.6.2024.
Kuva: Schauman & Nordgren Architects

Arkkitehti Ted Schauman on tehnyt suurimman työn vision konkretisoimiseksi kiehtovaksi visionäkymäksi. Hän kertoo, että innoitusta ovat antaneet myös kokemukset muista Pohjoismaista.

– Niin Kööpenhamina, Oslo, Helsingborg kuin Malmökin ovat kasvaneet kohti merta ja levittäytyneet vanhoille satama-alueille. Rannat ovat avautuneet ihmisille, ja uusiin viihtyisiin kaupunginosiin tullaan viettämään vapaa-aikaa kauempaakin. Tämä kaikki on mahdollista myös Turulle, hän pohtii.

Yksi mielenkiintoinen vertailukohta rantojen, tässä tapauksessa jokirannan vetovoimasta, löytyy Turun omasta lähihistoriasta. Vielä 1980-luvun alussa Aurajoki oli vain joki, joka ei sen kummemmin kutsunut luokseen. Kun aluetta alettiin kehittää, jokirannasta tuli koko kaupungin sydän ja ylpeyden aihe, turkulaisten kesäinen olohuone.

TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI

Artikkeli on julkaistu Turkupostissa 2/2024.

Merikaupungin osayleiskaava on vireillä

Turun kaupunginhallitus hyväksyi Merikaupungin osayleiskaavan tavoitteet 20.10.2025. 

Kaavan laatiminen on vireillä ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä. Mielipiteet suunnitelmaan on toimitettava 28.11.2025 mennessä. 

Merikaupungin kaavasivu