Turun kiertotalouden tiekartta

Turussa ja maailmalla suurimmat päästöt syntyvät energian tuotannosta ja käytöstä. Niinpä siirtyminen uusiutuvaan energiaan hillitsee tehokkaasti ilmastonmuutosta. Tiekartta vie Turkua kohti resurssiviisasta energiajärjestelmää. 

Tiekartassa on energian osalta kolme päätavoitetta vuoteen 2029 mennessä: 

• Energian ohjaaminen viisaasti, esimerkkeinä energian varastointi ja kulutuspiikkejä tasaavat kysyntäjoustot.
• Hukkalämmön hyödyntäminen entistä tehokkaammin lämmön kierrättämiseksi ja varastoimiseksi.  
• Yhteisöjen ja kotitalouksien energiakäänteen edistäminen. Turun seudun asukkaille ja yhteisöille tarjotaan tietoa, palveluja ja apua energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. 

Tiekartta luotsaa kohti ruokajärjestelmän resurssiviisautta eli resurssien kestävää käyttöä aina pellolta pöytään asti. Ensisijaisia tavoitteita ovat ravinnekierron tasapainottaminen ja sulkeminen, resurssiviisaan ruoan markkinoiden vahvistaminen ja lyhyemmät ruokaketjut.

Tiekartassa on ruoan osalta kolme päätavoitetta vuoteen 2029 mennessä: 

• Resurssiviisaasti tuotettujen raaka-aineiden ja tuotteiden markkinoita tuetaan ja kehitetään. Tavoitteena on, että Turun alueen ammattikeittiöissä ja ravintoloissa käytetään resurssiviisaasti tuotettuja paikallisia raaka-aineita ja tuotteita. Se edellyttää kilpailutusten kehittämistä niin, että edistetään kestävällä tavalla tuotettujen raaka-aineiden hankintaa.  
• Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä. Tätä tukevat palvelut, alustat ja ratkaisut, jotka tuovat kuluttajan ja tuottajan lähemmäs toisiaan. Ne mahdollistavat muun muassa ruoan tilaamisen suoraan tuottajalta.
  Ruokalat esimerkkeinä: Turun alueen lounasravintoloissa ja kouluissa on tarjolla runsaasti kasvipohjaista, resurssiviisaasti tuotettua maukasta ruokaa. Ruokalistojen hiili- ja resurssijalanjälkeä seurataan ja pienennetään. Ruoan ympäristökuormaa vähennetään korvaamalla raaka-aineita ja aterioita, joissa on korkea hiili- ja/tai resurssijalanjälki ja ennakoimalla hävikkiä. 

Kiertotaloudessa veden potentiaali otetaan käyttöön monipuolisesti. Esimerkkejä ovat veden tehokas käyttö ja paikallinen kierrätys sekä veteen liuenneiden aineiden ja siihen sitoutuneen energian talteenotto ja hyödyntäminen.

Tiekartassa on veteen liittyen neljä päätavoitetta vuoteen 2029 mennessä: 

• Resurssiviisas vesijärjestelmä toimii. Turun seudun vesiä (puhtaat vedet, hulevedet, jätevedet) hallitaan ja kehitetään yhdessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vesijärjestelmien yhdenmukaistamista alueen kuntien, teollisuuden ja muiden toimijoiden kesken.
• Hulevesien hallinnassa panostetaan luonnonmukaisiin ratkaisuihin, kuten viherrakenteisiin ja viheralueisiin sekä luonnontilaisiin puroihin. Lisäksi satsataan tekniikkaan ja innovatiivisiin ratkaisuihin, kuten vettä läpäiseviin pinnoitteisiin ja imeyttäviin materiaaleihin.
• Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään. Esimerkkejä ovat selvitys hulevesien ja harmaiden jätevesien uudelleenkäytön mahdollisuuksista, hulevesien hyödyntäminen kaupungin viheralueilla ja urheilupuistoissa, huoltoasemilla (pesuvedet) sekä taloyhtiöissä (viherrakentaminen, vettä läpäisevät pinnat).
• Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin tuottamalla tietoa ja viestimällä siitä asukkaille, yrityksille ja yhteisöille. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten kunkin toiminta vaikuttaa vesistöihin ja vesihuoltoon sekä miten jokainen voi ehkäistä haitta-aineiden ja jätteen päätymistä vesiin. 
   

Kestävässä liikkumisjärjestelmässä joukkoliikennevälineet, kävely ja pyöräily muodostavat toisiaan tukevan verkoston. Raitiotien ja bussiliikenteen sähköistykset tukevat tätä kehitystä. Lisäksi uudet yhteiskäyttöiset liikkumisvälineet ja muut jakamistalouden ratkaisut monipuolistavat vähäpäästöisiä liikkumismahdollisuuksia.

• Lihasvoimalla liikkuminen lisää suosiotaan. Turussa on hyvin suunniteltuja ja toteutettuja kävely- ja pyöräreittejä, joiden suunnittelussa huomioidaan reittien pituuden lisäksi myös niiden tarjoamat virkistysmahdollisuudet. Pyöräilyverkoston laatua ja kattavuutta parannetaan ympärivuotisesti.
• Yhteiskäyttöiset ajoneuvot ja muut yhteiskäyttöiset liikkumisen palvelut täydentävät kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Yhteiskäytön etuja ovat muun muassa pysäköinniltä vapautuva tila, pienenevät liikkumiskustannukset ja uudet liiketoimintamahdollisuudet.
• Tavarat kulkevat resurssiviisaasti eli vähäpäästöisesti ja tehokkaasti. Tavoitteena on, että kaupunkilogistiikka on päästötöntä ja uusien kuljetusteknologioiden käyttö sujuvaa. Turkulaisten yritysten osaamista päästöttömissä merikuljetuksissa hyödynnetään laajasti.
• Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi niin, että Turun seutu tunnetaan vastuullisesta, vähäpäästöisestä ja sujuvasta matkailutarjonnastaan. Turun saariston ainutlaatuiset luontokohteet ovat matkailijoiden saavutettavissa ja koettavissa ympäristövastuullisina matka- ja retkipaketteina. Yhteiskäyttöisiä liikkumisvälineitä on helposti saatavilla.

Kasvava Turku tarvitsee lisää asuntoja, kouluja, päiväkoteja ja vanhusten palvelutaloja. Kestävän rakentamisen hankkeista saadut hyvät kokemukset tulee ottaa käytännöiksi koko alalla. Kaupungilla on myös tehokkaita keinoja ohjata rakennusalaa kestävämpään suuntaan, kuten kaavoitus, rakennusmääräykset ja tontinluovutussopimukset.

Tiekartassa on rakentamisen osalta neljä päätavoitetta vuoteen 2029 mennessä: 

• Rakennettua ympäristöä hyödynnetään pidempään ja monipuolisemmin. Uuden rakentamisen sijaan tiloja tulee korjata ja käyttämättömiä tiloja muuntaa uusiin käyttötarkoituksiin. Tilojen ja infran tulee olla joustavasti eri toimijoiden käytettävissä, ja julkisia tiloja tulee hyödyntää myös sosiaalisessa ja yhteisöllisessä toiminnassa.
• Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta. Esimerkiksi kouluihin, urheilupuistoihin ja viheralueille lisätään luontopohjaisia ratkaisuja, energia- ja vesiratkaisuja sekä resurssiviisasta tekniikkaa. Ratkaisut parantavat asukkaiden viihtyvyyttä ja paikkasidonnaisuutta sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja säästävät luonnonvaroja. Yhteisöjen roolia alueiden kehittäjinä ja palvelujen tuottajina tuetaan.
• Resurssiviisaan suunnittelun alueet toimivat suunnannäyttäjinä. Ne vahvistavat rakennusalan osaamista ja tarjoavat esimerkkejä kestävän asumisen ja elämisen mahdollisuuksista. Kohteet havainnollistavat kiertotalouden mukaista elinkaarisuunnittelua, ja niiden viitoittamana resurssiviisauden kriteerejä sisällytetään päätöksentekoon ja sopimusten ohjausjärjestelmiin.
• Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti. Kaupunki tukee materiaalien markkinoiden kehittymistä hankinnoillaan ja tarjoamalla tiloja. Rakennuksista puretut materiaalit hyödynnetään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä kehitetään yhdessä alan toimijoiden kanssa, jotta materiaalien kierrätys ja käyttö on kaikille helppoa koko niiden elinkaaren ajan.
   

Alle on listattu Circular Turku hankkeessa tuotettuja materiaaleja. Materiaalit ovat englanniksi:

• EQUITABLE TRANSITIONS GUIDEBOOK Local tools for fair and inclusive sustainability programs
• City-level circular economy interventions to protect and enhance biodiversity