Elinympäristökohtaiset verkostotarkastelut mahdollistavat luonnonympäristön kokonaisuuksien ja riippuvuuksien hahmottamisen tavalla, joka ei nykyisellä tietopohjalla ole mahdollista. Verkostoista saadun käsityksen avulla pystytään hahmottamaan verkostojen heikkoja kohtia tai yksittäisten kohteiden merkittävyyttä kokonaisuuden kannalta, ja täten ohjaamaan luonnonhoito-, biodiversiteetin lisäämis- ja lajiston elinolosuhteiden parantamistöitä kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla. Verkostojen ymmärtäminen helpottaa yleiskaavojen ja asemakaavojen valmistelua.
Lisääntyvä tieto luontotyyppien sijoittumisesta helpottaa hahmottamaan erilaisten luontoarvojen alueellista jakautumista ja syventää verkostoajattelun hyödyntämistä. Nykyisten suunnitteluprosessien yhteydessä hankittavaa luontotietoa täydennetään vaiheittain esimerkiksi kaupunginosa kerrallaan aineiston kattavuuden parantamiseksi. Uhanalaisten luontotyyppien kasvava tuntemus parantaa Turun kykyä selviytyä myös uudistuvan lainsäädännön edellytyksistä.
Ohjelmakauden valmisteluyössä Turun erilaisia ranta- ja vesielinympäristöjä koskeva tietotaso on todettu puutteelliseksi. Lisäksi valosaasteen ekologisiin haittavaikutuksiin puuttuminen edellyttää selvityksen.
Kaupunkialueen viherverkkoa tulee tarkastella elinympäristötasolla. Tarkastelu tulee tehdä erikseen metsien, avoimien ympäristöjen sekä virta- ja pienvesien osalta. Kaikki elinympäristöt yhteen kokoavan tarkastelun avulla ei ole mahdollista arvioida esimerkiksi ketojen ja niihin sitoutuneiden uhanalaisten lajien mahdollisuuksia levittäytyä elinalueelta toiselle.
Verkostoja tulee tarkastella sekä toiminnallisesta että rakenteellisesta näkökulmasta. Verkostojen erityistä suojelua ja hoitotoimenpiteitä vaativat kohteet tulee selvittää ja luokitella. Selvitykset ovat osa maankäytön suunnittelua. Selvityksissä huomioidaan verkoston nykytila sekä mahdollisuudet edistää niiden kytkeytyneisyyttä. Tarkastelujen tulee olla koko kaupungin kattavia.
Kaupunki on vuoden 2022 aikana toteuttanut metsäverkostotarkastelun. Avoimia alueita koskeva tarkastelu sisältää niityt, kedot, ruderaatit, toimenpiteiden 3.1 ja 3.2 mukaiset uusioelinympäristöt sekä muut avoimet elinympäristöt. Siniverkostotarkastelu sisältää erilaiset pien- ja virtavedet, kuten lammet, lähteet, lähteiköt sekä purot ja norot.
Tavoitteet
- Avoimien alueiden selvitys ja analyysi toteutetaan vuoteen 2029 mennessä.
- Siniverkostoselvitys ja analyysi toteutetaan vuoteen 2029 mennessä.
Toimintamalli
- Yleiskaavoitus teettää selvitykset.
- Selvityksen laatimista ohjataan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden eri vastuualueiden asiantuntijoiden yhteistyönä.
- Selvitysten tiedot viedään kaupungin paikkatietojärjestelmään ja jalkautetaan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintaan
Seuranta
- Selvitysten teettäminen ja julkaisu.
Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon ennallistaminen edellyttävät kattavaa tietoa luonnonympäristöstä ja sen tilasta. Turussa esiintyy sekä elinvoimaisia että uhanalaisia luontotyyppejä, mutta niiden määrää, laatua tai sijoittumista ei ole selvitetty koko kaupungin laajuudelta. Turun alueelta on tarpeen laatia kattava luontotyyppiselvitys, jossa selvitetään kunkin luontotyypin laajuus ja kohteiden edustavuus.
Luontotyyppiselvityksen pohjalta saadaan kattava käsitys Turun luonnon tämän hetken lähtötilasta, minkä päälle monet luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen liittyvät tulevat toimet rakentuvat.
Luontotyyppiselvityksen keskeisimpiä käyttökohteita ovat kaavojen ja hankkeiden luontovaikutusten kokonaisarviointi, ennallistamiseen ja kompensointiin liittyvä suunnittelu sekä muu luonnonhoidon ja luonnonsuojelun toimien kohdistamisen suunnittelu, yksittäisten luontoarvokohteiden merkittävyyden arvioinnit sekä luonnon monimuotoisuuden pitkän aikavälin muutosten seuranta Turun alueella.
Tavoitteet
Turun hallinnollisen alueen luontotyypit kartoitetaan vuoden 2029 loppuun mennessä
Toimintamalli
- Luontotyyppien paikkatiedonhallinta ja -ylläpito suunnitellaan ja osoitetaan vastuutaho. Aineisto tuodaan kaikkien vastuualueiden käyttöön.
- Kaikkien kaupungin tilaamien luontoselvitysten yhteydessä tilataan samalla kyseisen alueen luontotyyppikartoitus.
- Luontoselvityksissä tunnistetaan arvokkaiden luontokohteiden lisäksi myös kohteet, joilla havaintaan potentiaalia luontoarvojen ennallistamiseksi.
- Luontotyyppikartoituksen alueellisen kattavuuden täydentämiseksi selvitetään luontotyypit tilauksessa olevien luontoselvitysten yhteydessä laajemmin lähialueelta tai muutama kaupunginosa kerrallaan tehtävin. täydennyskartoituksin.
Seuranta
- Kartoitetun alueen pinta-ala.
Saaristomerellä esiintyy kallio-, kivikko- ja hiekkarantaisia saaria sekä useita luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä, kuten kallioisia riuttoja, hiekkasärkkiä ja vedenalaisia harjuja sekä erilaisia arvokkaita lahtia, fladoja ja kluuveja.
Saaristomeren vedenalainen luonto on hyvin vaihteleva monipuolisesta pohjan laadusta ja voimakkaasta syvyysvaihtelusta johtuen. Saaristomerellä tavataankin lähes kaikkia Suomen merialueella esiintyviä pohjaeläimiä ja kaloja.
Turun edustan meriluonnolle aiheutuu monenlaisia paineita ihmistoiminnasta. Vedenalaiset luontoarvot tulee kartoittaa monimuotoisuuden kannalta lupaavimmilta alueilta. Kartoitustietojen avulla voidaan ohjata suunnittelua ja lupaprosesseja niin että vedenalaiset luontoarvot säilyvät. Kartoitustietojen avulla voidaan myös suunnata toimenpiteen 1.1 merellisten suojelualueiden perustaminen luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäville alueille. Toimenpide tukee myös Itämerihaasteen toimenpideohjelmaa.
Tavoitteet
Vedenalaisten luontotyyppien ja lajien kartoitus toteutetaan vuoteen 2027 mennessä.
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu vastaa kartoitusten tilaamisesta.
- Selvityksen laatimista ohjataan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden eri vastuualueiden asiantuntijoiden yhteistyönä.
- Kartoitusten tiedot viedään kaupungin paikkatietojärjestelmään ja jalkautetaan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintaan.
- Selvitetään yhteistyömahdollisuudet muiden organisaatioiden, kuten Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen rannikon luontopalveluiden meritiimin ja paikallisten yliopistojen kanssa
Seuranta
- Kartoitusten teettäminen ja tulosten julkaisu.
Jaaninoja on ekologisesti arvokas kaupunkipuro, joka edustaa luonnontilankaltaisilta osuuksiltaan äärimmäisen uhanalaista savimaiden purojen luontotyyppiä. Ranta-vyöhyke on merkittävä osa puroluontoa ja yhdessä uoman kanssa ne muodostava ekologisen käytävän tiivistyvien alueiden halki. Purossa esiintyy erittäin uhanalaista lajistoa, kuten taimen ja jokirapu. Lisäksi Jaaninojalla on merkitystä erityisesti kevätkutuisten kalojen kutualueena.
Jaaninojalle kohdistuu monenlaisia maankäyttöpaineita ja puron tilaa ovat heikentäneet muuan muassa uoman perkaukset ja hulevesikuormitus. Jaaninojalle on tarpeen laatia valuma-aluetasoinen hoitosuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on toimia ohjeistuksena Jaaninojaan ja sen valuma-alueelle kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelulle ja toteutukselle niin että luontoarvot, vesiensuojelu ja muut vesistöön kohdistuvat tavoitteet tulevat huomioiduksi.
Tavoitteet sisältävät myös varautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sademäärän ja vesistöjen virtaamien kasvamiseen. Lisäksi on tarpeen laatia yksityiskohtaiset suunnitelmat itse purouomassa tehtäville elinympäristökunnostuksille, jotka kohdennetaan pääosin virta- ja koskipaikkoihin.
Tavoitteet
- Jaaninoja huomioidaan osana ekologisesti kestävää kaupunkirakentamista.
- Jaaninojan valuma-aluetasoinen hoitosuunnitelma valmistuu vuoteen 2025 mennessä
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu teettää Jaaninojalle hoitosuunnitelman, jossa huomioidaan ekologisen tilan lisäksi myös hulevesien hallinnan ja tulvasuojelun tarpeet.
- Suunnittelu tehdään yhteistyössä kunnossapidon ja kaupunkiympäristön hulevesiasiantuntijaryhmän kanssa.
- Hoitosuunnitelman tiedot viedään kaupungin paikkatietojärjestelmään ja jalkautetaan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintaan.
Seuranta
- Hoitosuunnitelman teettäminen ja julkaisu.
Valosaasteella tarkoitetaan keinovaloa, joka vaikuttaa haitallisesti luonnon toimintaan ja ihmisten terveyteen. Luontaisen valorytmin katoaminen häiritsee monin tavoin esimerkiksi yöaktiivisten hyönteisten ravinnonhakua, lisääntymistä, suunnistamista ja suojautumista saalistajilta. Valaistu alue saattaa myös katkaista lepakoiden ruokailureitin, eksyttää yöllä muuttavia lintuja ja aiheuttaa vakavaa haittaa vaelluskaloille.
Turussa valaistusta ei toistaiseksi ole tarkasteltu laajemmin luonnonsuojelun näkökulmasta. Kaupungin pimeät alueet selvitetään sekä tutkitaan, onko luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä siniviherverkosto riittävä myös luonnollisen pimeyden näkökulmasta ja miten sitä voitaisiin vahvistaa. On tarpeen tunnistaa kohteet, joiden luontoarvoja keinovalaistus merkittävästi heikentää ja ottaa ne huomioon valaistuksen suunnittelussa.
Tavoitteet
Siniviherverkoston pohjalta teetetään selvitys sekä pimeänä pidettävistä että valolta rauhoittamista vaativista luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista alueista vuoteen 2029 mennessä.
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu teettää selvityksen.
- Selvityksen laatimista ohjataan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden eri vastuualueiden asiantuntijoiden yhteistyönä.
- Selvityksen tulokset integroidaan osaksi kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvityksiä ja linjauksia niitä seuraavan kerran päivitettäessä.
Seuranta
- Selvityksen laatiminen ja julkaisu.
Aurajoki edustaa erittäin uhanalaista keskisuurten savimaan jokien luontotyyppiä ja Aurajokilaakson kulttuurimaisema on yksi Suomen virallisista kansallismaisemista. Halistenkosken alapuolella on tavattu kaikkiaan 38 kalalajia, kuten merilohi, meritaimen, vaellussiika, nahkiainen ja pikkunahkiainen. Kaikki vaelluskalalajimme ovat uhanalaisia. Lisäksi Halistenkoski on tärkeä ruokailualue ympärivuotisesti usealle lintulajille sekä direktiivilajeihin lukeutuville lepakoille ja saukolle.
Koskialuetta on muokattu useaan otteeseen, minkä vuoksi uoman luonnontilaisuus on heikentynyt merkittävästi. Kosken muokkaamisesta johtuen virtaamaolot ovat muuttuneet ja kutu- sekä poikasalueet heikentyneet.
Halistenkoski on ekologisesti Turun arvokkain koskialue ja kulttuurisesti arvokas kokonaisuus. Halistenkoskelle on tarpeen laatia monitavoitteinen kunnostussuunnitelma, jossa huomioidaan ekologiset, kalataloudelliset, maisemalliset ja virkistyskäyttöarvot. Huomiota tulisi kiinnittää muun muassa vaellussiian ja nahkiaisen lisääntymis- ja vaellusmahdollisuuksiin.
Tavoitteet
Halistenkosken kunnostussuunnitelma valmistuu vuoteen 2025 mennessä
Toimintamalli
- Ympäristönsuojelu teettää Halistenkoskelle kunnostussuunnitelman.
- Suunnittelun tueksi kootaan ohjausryhmä, jossa on edustus keskeisistä sidosryhmistä kaupunkiorganisaation sisä- ja ulkopuolelta.
Seuranta
- Kuntoutussuunnitelman teettäminen ja julkaisu.
Liittyvät sisällöt: