Partiolaiset istuttivat tammen Kupittaanpuistoon puun päivän kunniaksi

Puun istutus Kupittaanpuistossa (Foto: Reea Viitasalo)

Turun Partiolaiset ry, Turun Metsänkävijät ja ryhmä partiolaisia saivat kunnian istuttaa Kupittaanpuistoon tammen, joka symboloi turkulaista partiotoimintaa ja Metsäkävijöiden satavuotiasta historiaa.

Partioharrastus vaalii luontosuhdetta ja hyvää ryhmähenkeä, mikä näkyi myös puun päivää edeltävässä tammen istutuksessa Kupittaanpuistossa. Tammen istuttivat Turun kaupungin edustaja Jonne Linna-alho (kuvassa oikealla), Turun Partiolaisten johtokunnan jäsen Hanna Heino, Turun Metsänkävijäin lippukunnanjohtaja Aleksi Helenius sekä Turun Metsänkävijäin samoajapartiolainen Eino Gröndahl. Tilaisuus oli rennon juhlava Metsäkävijöiden soittokunnan säestäessä taustalla. Turun Metsänkävijöiden lippukunnanjohtaja Aleksi Helenius aloitti puheensa tiivistämällä partioharrastuksen sekä puiden merkityksen partiossa ytimekkäästi:

Parhaat muistot syntyvät puiden äärellä. 

 

Tammi on merkityksellinen juhlapuu, sillä se edustaa viisautta ja pitkäikäisyyttä. Pitkää ikää kantaa myös partioharrastus, jonka juuret ulottuvat Turussa yli sadan vuoden taakse. Partiopoikalippukunta Turun Metsänkävijät on perustettu vuonna 1925 ja lippukunnassa toimii kaikkiaan 15 vartiota, sudenpentulaumaa ja muuta nuorten ryhmää. 

Partioharrastus on Turussa erityisen suosittua ja se näkyy ja kuuluu erityisesti keväisin järjestettävässä partioparaatissa, johon osallistuu useita tuhansia partiolaisia. Kaiken kaikkiaan Turussa toimii yli 4000 partiolaista 43 partiolippukunnassa. Heleniuksen mukaan tammi on läsnä partiolaisten arjessa ja symbolisestikin – se juhlistaa partiolaisten historiaa, yhteisöllisyyttä ja rohkeutta toimia muuttuvassa maailmassa. 

Kuvassa kaupungin edustajaJonne Linna-Aho ja Metsäkävijät skoolaavat tripeillä. (Foto: Jari Grönroos / Turun metsäkävijät)

Juhlava puun istutus lopetettiin rennosti pillimehuja skoolailemalla. Kuvassa (vas.) Hanna Heino, Aleksi Helenius ja Jonne Linna-alho. Kuva: Jari Grönroos

Puut virkistävät ja viilentävät kaupunkitilaa 

Puun päivää on vietetty Turussa vuodesta 2007 lähtien. Tällä kertaa istutuspaikaksi valikoitui Kupittaanpuisto. Tuo Turun vehreä sydän on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto, jossa on monenlaista lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa toimintaa kaikkina vuodenaikoina. Kesällä voi polskia maauimalassa ja talvisin luistella tekojäisellä vauhtimadolla. Puistossa voi myös temmeltää Seikkailupuistossa, rullaluistella tai pyöräillä BMX-radalla. 

Runsaiden aktiviteettien lisäksi kaupunkipuiston laajat viheralueet kutsuvat pysähtymään ja oleskelemaan. Puut viilentävät ja virkistävät kaupunkitilaa ja ovat samalla merkittäviä hiilinieluja. Suuri puu tuottaakin vuodessa happea kahden ihmisen tarpeisiin. Kesäisin puut viilentävät helteistä kaupunkia ja talvisin ne tarjoavat suojaa ja vähentävät talojen lämmitystarvetta. Puusto vähentää myös ilman epäpuhtauksia sitomalla katupölyä. 

Puut ovat osa ekologisesti kestävää tulevaisuutta ja avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Turun kaupunki istuttaa viheralueilleen useita satoja puita vuosittain. Näin taataan tuleville sukupolville kestävämpi ja vihreämpi Turku. Istutettu tammi toimii myös vertauskuvana vakaalle perustalle, jolle Turun Partiolaisten työ rakentuu – juurtuneena arvoihin ja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen. 

 

Laatta puun päivän istutuksesta, jossa onnitellaan Turun Metsäkävijöitä satavuotiaasta taipaleestaan. (Foto: Reea Viitasalo)

 

Puun päivän taustaa
  • Puun päivää vietetään Vesan päivänä 27. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on pysähtyä pohtimaan sitä, mikä merkitys puilla on nyt ja tulevaisuudessa ja kannustaa ihmisiä istuttamaan ja suojelemaan puustoa.
  • Puun päivä juontaa juurensa Yhdysvalloissa järjestettyyn Tree Dayhin.
  • Suomessa puun päivää alettiin viettää vuonna 2004.
  • Turussa on vietetty puun päivää vuodesta 2007 lähtien, ja vuonna 2011 Turku valittiin Euroopan puiden pääkaupungiksi.