Petri Lapinmäki päätyi pahan moottoripyöräonnettomuuden jälkeen TAIhin töihin. Nykyään hän vastaa siellä ajosimulaattoreista, jotka yleistyvät yhä enemmän ajo-opetuksessa. Ajosimulaattorit mahdollistavat opetuksessa monia asioita, joita oikeat ajoneuvot eivät salli.
Ensimmäisen vuoden logistiikka-alan opiskelija Toni Virtanen kääntelee ohjaimia eri suuntiin. Hän testaa ajosimulaattoria Kuormakadulla logistiikan koulutuskeskuksessa.
– Tässä mulla on tehtävänä puutyökoneen nappuloiden kertausohjelma. Tämä on helppoa, menee jo lihasmuistista, Virtanen kertoo.
Virtanen käy harjoittelemassa ajosimulaattoreilla luokan kanssa silloin tällöin. Päälle tulevat omalla ajalla tapahtuvat ajokouluajot.
– Ajosimulaattorilla saa vähän sitä periaatetta, miten kaikki toimii.
Ajosimulaattoreissa on satoja erilaisia tehtäviä
Noin viisitoista opiskelijaa testaa ajosimulaattoreita oppitunnin aikana. Yksi ajaa tavallista rekka-autoa, toinen yhdistelmäajoneuvoa ja kolmas nostaa kuormausnosturin avulla tukkeja perävaunun kyytiin.
Ajosimulaattorit on sijoitettu Kuormakadulla logistiikan koulutuskeskuksessa yhteen isoon ja yhteen pienempään luokkahuoneeseen.
– Turun ammatti-instituutissa on Kuormakadulla kymmenen ajosimulaattoria viideltä eri valmistajalta, ajosimulaattoreista vastaava tuntiopettaja Petri ”Pete” Lapinmäki kertoo.
Jokaisessa ajosimulaattorissa on jopa satoja erilaisia tehtäviä. Ne voivat vaihdella rekka-auton peruuttamisesta parkkiruutuun, varastoalueella olevan radan läpäisemisestä nosturin ohjaimiin tutustumiseen.
– Täällä ajatetaan muun muassa erilaisiin ajokorttiluokkiin liittyviä tehtäviä, Lapinmäki sanoo.
Välillä opiskelijoilla tulee ongelmia tehtävien suorittamisessa. Niin kuin vaikka silloin, kun eräs opiskelija ei saa peruutettua noin 25-metristä yhdistelmäajoneuvoa suoraan sille varattuun tilaan. Silloin Lapinmäki vinkkaa, miten tehtävä kannattaa suorittaa.
Ajokyvyn arviointia sekä pimeällä ajoa
Kuormakadulla tarjotaan opetusta oikeillakin ajoneuvoilla. Opetustilanteissa ne eivät kuitenkaan riitä aina kaikille opiskelijoille. Silloin ajosimulaattoreista on paljon hyötyä.
Lapinmäen mielestä simulaattoreiden merkitys korostuu opetuksessa tulevaisuudessa yhä enemmän.
– Ensinnäkin ne muuttuvat koko ajan paremmiksi, ja toisekseen virheiden sattuessa vahingot ovat niillä paljon halvempia kuin oikeilla ajoneuvoilla, Lapinmäki sanoo.
Simulaattorit mahdollistavat myös monia asioita, joita oikeilla ajoneuvoilla ei pysty kokeilemaan käytännössä.
– Voimme testata niiden avulla esimerkiksi sitä, mitä yhdistelmäajoneuvon ajettavuudelle tapahtuu, jos painopiste on lastauksen jälkeen liian takana tai edessä. Tai miten kova sivutuuli vaikuttaa ajettavuuteen.
Muita hyötyjä ovat muun muassa pimeällä ja liukkaalla kelillä ajaminen myös keskellä kesää. Ajotilanteita pystytään myös tarkastelemaan eri kuvakulmista kesken ajon tai jälkeenpäin. Silloin opiskelijalle on helpompi näyttää, mikä harjoituksessa meni vikaan.
Simulaattoreissa on omat heikkoutensakin, kuten se, että ajokokemus ei ole kolmeulotteinen. Se tekee etäisyyden hahmottamisen vaikeaksi.
Hyödyt voittavat silti heikkoudet. Niin kuin vielä se, että ajosimulaattoreita hyödynnetään logistiikan koulutuskeskuksessa myös opiskelijoiden ajokyvyn arvioinnissa.
– Meillä on parikin eri ohjelmaa, joilla ajokykyä pystytään testaamaan. Niiden avulla voimme arvioida, pystyykö opiskelija keskittymään yhtä aikaa useisiin eri ärsykkeisiin ja miten katse ja neljä raajaa tekevät yhteistyötä.
Jos jotain huolestuttavaa nousee esille, opiskelija voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin Tyksin ajoterveyden osaamiskeskus ajopolille.
– Meillä on suuri vastuu siinä, pystyykö henkilö olemaan autolla liikenteessä, Lapinmäki kertoo.
Lapinmäki iloitsee työstään ajosimulaattoreiden parissa
Lapinmäki päätyi TAIhin töihin muutama vuosi sitten.
– Olin pahassa prätkäonnettomuudessa vuonna 2018. Pari vuotta meni sairaseläkkeellä. Halusin kuitenkin takaisin työmaailmaan, ja tulin tänne työkokeiluun.
Työkokeilu meni niin hyvin, että hän opiskeli sen jälkeen itsensä oppisopimuksella Kuormakadulla liikenneopettajaksi. Ajosimulaattoreista hän on vastannut TAIssa reilun vuoden ajan.
Ennen onnettomuutta Lapinmäki työskenteli kahdeksan vuotta työnjohtajana Schenkerilla. Hän ehti ajaa myös kaivinkoneita, pyörökoneita, nosturiautoa ja yhdistelmäajoneuvoja aiemmalla työurallaan.
– Olen aloittanut sieltä ihan pohjalta alihankkijan alihankkijan kuljettajana, ja sieltä sitten noussut ylöspäin. Periaatteessa olen käynyt koko ketjun läpi, ja sen ansiosta pystyn kertomaan opiskelijoilla paljon kaikenlaisia käytännön vinkkejä.
Lapinmäki pitää työstään simulaattoreiden ja opiskelijoiden parissa.
– Olen sillä tavalla vähän hullu suomalainen, että tykkään työstäni. Yhtenäkään aamuna ei ole harmittanut lähteä töihin. Uskon että se välittyy myös opiskelijoille.
Lapinmäen innostus työtään kohtaan on helppo allekirjoittaa. Jo hetken tilannetta seurattuaan näkee, kuinka kiinnostuneita opiskelijat ovat Lapinmäen kertomista asioista.
Ajosimulaattoreita vapaa-ajallakin
Ajosimulaattorit ovat osa Lapinmäen vapaa-aikaakin, sillä hän harrastaa sim racingia. Se on simulaattoreilla ajettavaa kilpa-ajoa. Kilpailuja on ympäri kalenterivuotta, vähän kuin oikeilla autoilla ajettavissa sarjoissakin.
– Kilpailuja striimataan ja niillä saattaa olla satatuhatta katsojaa. Liigan voittaja saa satatuhatta dollaria käteen, ja parhaat kuljettajat saattavat nousta kilpailemaan oikeilla autoillakin.
Minkälaista menestystä kisoista on tullut Lapinmäelle?
– No, vaihtelevaa, Lapinmäki naurahtaa.
– Pitäisi olla enemmän aikaa ajamiselle, jos siinä meinaisi menestyä. Että harrastuspohjalta se menee enemmän.