Turun väestönkasvu on ollut viime vuosina poikkeuksellisen nopeaa. Turkuun on tullut 10 000 asukasta lisää vain 2,5 vuodessa. Tilastokeskuksen 24.3. julkaiseman tiedon mukaan Turun asukasluku oli helmikuun lopulla 210 021.
Viimeisen neljän vuoden aikana Turun asukasluku on kasvanut joka vuosi enemmän kuin kertaakaan yli viiteen vuosikymmeneen. Kasvu on ollut selvästi väestöennusteissa ennakoitua nopeampaa.
Turun asukasluku ylitti pitkään odotetun 200 000 asukkaan rajan elokuussa 2023. Seuraava tasaluku 210 000 täyttyi nyt helmikuussa – aikaa meni vain 2,5 vuotta. Kasvuvauhdin kiihtymistä kuvaa, että siirtymä 170 000:sta 180 000:een kesti 27 vuotta ja siitä 190 000:een meni 15 vuotta.
– 210 000 asukkaan rajan ylittyminen kertoo Turun vahvasta vetovoimasta ja siitä, että yhä useampi haluaa rakentaa elämäänsä täällä, Turun pormestari Piia Elo sanoo.
– Samalla se korostaa ennakoinnin merkitystä kaupungin päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä: meidän on huolehdittava, että palvelut, asuminen ja liikkuminen kehittyvät kasvun mukana ja tukevat turkulaisten sujuvaa arkea. Olemmekin jo reagoineet kasvuun muun muassa uusilla kouluilla ja päiväkodeilla, asuinalueiden kaavoituksella sekä kaupunkikehitystä tukevan, nykyistä suuremman kapasiteetin joukkoliikenneratkaisun suunnitelmilla.
Meidän on huolehdittava, että palvelut, asuminen ja liikkuminen kehittyvät kasvun mukana.
Edelliset, mutta viimeaikaista matalammat kasvupiikit Turun väestönkasvussa ajoittuvat 1990-luvun loppupuolelle ja 2010-luvulle. 90-luvulla kotikuntalain muutos antoi opiskelijoille mahdollisuuden vaihtaa kotikuntansa opiskelupaikkakunnalle, mikä lisäsi korkeakouluopiskelijoiden määrää Turussa. 2010-luvulla puolestaan kaupungistuminen kiihtyi yleisesti muun muassa sijoittajavetoisen asuntotuotannon vaikutuksesta.
Turun kasvu perustuu muuttovetovoimaan
Turun väkilukuun suhteutettu väestönkasvu on ollut vuonna 2025 suurempaa kuin muissa Suomen suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Nykyinen kasvu perustuu muuttovetovoimaan kotimaasta ja ulkomailta.
Turun maahanmuuton määrä on ollut ennätyksellisellä tasolla viimeisen kolmen vuoden aikana. Lisäksi kotimaan muuttovoitto nousi vuonna 2025 suuremmaksi kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen. Tämä on linjassa Taloustutkimuksen viime vuonna julkaiseman muuttohalukkuustutkimuksen kanssa. Sen mukaan Turku on Suomen houkuttelevimpien kuntien kärkikolmikossa Tampereen ja Helsingin kanssa.
– Turun kotimaan muuttovoitosta noin 30 prosenttia tulee monikielisistä eli maahanmuuttajien jatkomuutoista Suomen sisällä. Taloudellisesta näkökulmasta on positiivista, että saimme pientä muuttovoittoa työllisistä sekä ulkomailta että kotimaasta. Myös opiskelijoiden rooli on yhä merkittävä. Tämä näkyy tilastoissa kasvupiikkinä aina elo- ja syyskuussa opintojen alkaessa, Turun strategiajohtaja Timo Aro kertoo.
Turun väestönkasvu on ollut eri ikäryhmissä suhteellisen vakaata. Turku saa kotimaasta suurta muuttovoittoa nuorista 15–24-vuotiaista ja ulkomailta kaikista ikäryhmistä, etenkin nuorista aikuisista ja lapsista.
Turun väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevina vuosina. Ei kuitenkaan yhtä nopeana kuin aivan viime vuosina.
– Tuotamme jatkuvasti ajantasaista tietoa väestökehityksestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä sekä muista keskeisistä toimintaympäristön muutoksista suunnittelun, päätöksenteon ja hallitun kasvun tueksi. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut ja investoinnit vastaavat kasvavan kaupungin todellisia tarpeita, toteaa Aro.
Väestöstä, elinvoimasta, työllisyydestä, matkailusta ja asumisesta julkaistavia tietoja voi seurata neljästi vuodessa julkaistavasta Turun muutoksen tuulet -raportista.
Lisäksi uutena väestönkehityksen ilmiöihin pureutuvana raporttina on julkaistu Turun maahanmuuton tilannekuva (pdf).