Miten Aurajokivarren kulttuurikohteet, tapahtumat, oppilaitokset, yritykset ja matkailutoimijat voivat yhdessä tehdä jokirannasta entistä vetovoimaisemman kulttuurialueen? Tätä kysymystä pohdittiin Kulttuurin jokirannan yhteistyöverkoston kahdessa työpajassa lokakuussa.

Heli Lempa projektipäällikkö, Turun kaupunki

Yhteistyöverkoston aloituskokous järjestettiin Taiteen talolla 6.10., jolloin alueen toimijat kokoontuivat ensimmäistä kertaa rakentamaan yhteistä näkemystä verkoston tavoitteista. Turun kaupungin ja konsulttitalo Sitowisen järjestämässä työpajassa käytiin aluksi läpi Kulttuurin jokirannan konseptia ja yhteistyöverkoston kehittämisprojektia sekä keskusteltiin siitä, millaista yhteistyötä alueella tarvitaan tulevaisuudessa.

Jo ensimmäisessä tapaamisessa nousi vahvasti esiin yksi viesti: Kulttuurin jokirannan suurin voimavara on olemassa olevassa, ainutlaatuisessa alueessa, sen toimijoissa ja heidän välisessä yhteistyössään. 

Yhteistyöstä voimaa koko jokirannalle

Työpajoissa keskustelu siirtyi yhteistyön tarpeesta siihen, millaisilla käytännöillä yhteistyötä voidaan rakentaa. Erityisesti pohdittiin verkoston rooleja, koordinointia, jäsenille syntyvää hyötyä sekä tapoja tehdä osallistumisesta mahdollisimman sujuvaa.  

Tavoitteena nähtiin verkosto, joka tuottaa jäsenilleen konkreettista hyötyä, helpottaa yhteistyötä ja mahdollistaa sellaisia avauksia, joita yksittäinen toimija ei voisi toteuttaa yksin.

Verkoston kasvua ja vakiintumista visioitiin kunnianhimoisesti:

Vuoden päästä verkoston kokous ei enää mahdu tähän tilaan.

 

Ajatus tiivistää hyvin työpajan tunnelman: mukana olevat toimijat uskovat yhteistyön avaavan uusia mahdollisuuksia koko jokirannalle. 
 

Julia Chir esittelemässä valkokankaalta Kulttuurin jokirannan yhteistyöverkosto -projektin työpaketteja. (Kuva: Heli Lempa)
Turun kaupungin projektipäällikkö Julia Chir esittelemässä Kulttuurin jokirannan yhteistyöverkosto -projektin työpaketteja.
Kuva: Heli Lempa

Yhteinen brändi ja näkyvämpi kulttuuritarjonta

Työpajoissa pohdittiin erityisesti sitä, miten Kulttuurin jokirannan näkyvyyttä ja tunnettuutta voidaan vahvistaa käytännössä. Keskeisiksi keinoiksi nousivat yhteinen viestintä ja brändi, markkinointiyhteistyö sekä alueen monipuolisen tarjonnan nykyistä selkeämpi esiin tuominen. Tavoitteena on helpottaa tapahtumien, palveluiden ja elämysten löytämistä sekä tehdä jokirannan kokonaisuudesta nykyistä näkyvämpi.

Keskusteluissa syntyi osuva kuvaus siitä, mitä Kulttuurin jokiranta parhaimmillaan edustaa:

Aurajoki on kulttuurin valtaväylä.

 

Lause kuvaa hyvin osallistujien näkemystä siitä, että jokiranta ei ole vain kokoelma yksittäisiä kohteita, vaan yhteinen kokonaisuus. 

Mitä Design District Helsingiltä voidaan oppia?

Yhteistyöverkoston kehittämistä jatkettiin 20.10. järjestetyssä etätyöpajassa. Tilaisuudessa kuultiin Design District Helsingin hallituksen puheenjohtaja Piia Lehtisen alustus luovien tekijöiden verkostosta, joka on rakentanut yhteistä suuntaa, näkyvyyttä ja yhteistyötä Helsingissä.

Alustuksen jälkeen verkosto peilasi Design District Helsingin toimintamallia Kulttuurin jokirannan kehittämiseen sekä tarkensi ja arvioi ensimmäisessä työpajassa tunnistettuja tavoitteita.

Design District Helsingin kokemukset tarjosivat myös Kulttuurin jokirannan kehittämiseen hyödyllisiä näkökulmia. Verkoston toiminnan perustaksi nähtiin yhteinen identiteetti, selkeä arvolupaus ja jäsenille syntyvä lisäarvo. Lisäksi keskusteluissa korostuivat tunnistettava brändi, toimiva koordinointi, matala kynnys osallistua sekä pitkäjänteinen kehittäminen käytännön kokeilujen kautta.

Samalla todettiin, että ennen pysyvien rakenteiden luomista on tärkeää kirkastaa verkoston tarkoitus, jäsenyys ja rooli osana Kulttuurin jokirannan kehittämistä.

Asiakkaan näkökulma keskiössä

Matias Halmeenmäki esittelee sanapilveä, joka kuvaa mistä Kulttuurin jokirannan verkosto halutaan tunnettavan 2030. (Kuva: Heli Lempa)
Mistä Kulttuurin jokirannan verkosto tunnetaan vuonna 2030? Sitowisen Matias Halmeenmäki esittelee sanapilveä.
Kuva: Heli Lempa

Asiakasnäkökulma nousi vahvasti esiin molemmissa työpajoissa. Keskusteluissa pohdittiin, miten jokirannan palvelut, tapahtumat ja kulttuurikohteet voisivat näyttäytyä kävijälle yhtenäisenä kokonaisuutena erillisten kohteiden sijaan.

Keskusteluissa nousivat esiin esimerkiksi helposti löydettävä tieto alueen palveluista ja tapahtumista, tapahtumien yhteismarkkinointi sekä erilaiset palvelu- ja tapahtumakokonaisuudet, jotka tekevät alueesta helposti lähestyttävän niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille. Ajatuksena on, että kävijä kokee Kulttuurin jokirannan paikkana, jossa eri kohteet, palvelut ja tapahtumat täydentävät toisiaan.

Katse tulevaan

Lokakuun työpajojen tärkein tulos oli Kulttuurin jokirannan verkoston yhteisen suunnan tarkentuminen. Alueelta löytyy runsaasti osaamista, sisältöjä, tapahtumia ja kehittämisintoa. Verkostolle alkoi hahmottua sekä yhteisiä tavoitteita että toimintaperiaatteita, joiden varaan yhteistyötä voidaan rakentaa tulevina vuosina.  

Työskentely jatkuu marraskuussa, jolloin verkosto kokoontuu tutustumaan erilaisiin organisoitumisvaihtoehtoihin ja lähtee viemään yhteisiä ajatuksia käytäntöön. 

Kulttuurin jokirannan verkkosivu 

EU:n osarahoittama -logo (Kuva: EU)