Turku kunnostaa tänä syksynä Kuninkojan puroa kuudetta peräkkäistä vuotta. Purossa on tehty lupaavia havaintoja sekä taimenesta että jokiravusta.
Turku kunnostaa puron pääuomaa Suikkila-Länsikeskuksen alueella sekä puron sivu-uomia Saukonojalla Pukkilassa ja Kovasojalla Karjalaiskylässä, yhteensä noin kilometrin matkalta. Koski- ja virtapaikkoja ennallistetaan lisäämällä uomaan kiveä ja soraa sekä palauttamalla puron luontaista mutkittelua.
Työn tärkeimmät laadunvalvojat ovat jo hyväksyneet yhden kohteista: meritaimenet havaittiin kutemassa vastakunnostetulla pätkällä Länsikeskuksessa.
– Tämä on hieno asia, sillä taimen ei aina hyväksy kunnostettua elinympäristöä, vaikka se olisi tehty oppikirjan mukaan, ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio kertoo.
Onnistuneeseen kutuun vaikuttavat monet tekijät. Vedenlaadun ja virtauksen pitää olla sopivia, ja kutusoraikon on pysyttävä puhtaana. Mäti kehittyy soraikon suojassa talven yli.
– Jos hyvin käy, poikaset nousevat sorasta ensi keväänä, Vainio sanoo.
Varovaisia merkkejä jokiravun paluusta
Nuori jokirapuyksilö löytyi syksyn sähkökoekalastusten yhteydessä alueelta, josta lajia ei ole ennen havaittu. Jokirapu näyttäisi lisääntyvän purossa.
Jokiravun tilanne on pitkään ollut epäselvä. Lajin luultiin hävinneen purosta, kunnes se löytyi kartoituksissa vuonna 2017. Sen jälkeen kantaa on pyritty vahvistamaan istutuksilla. Pieni rapu on luultavasi istutettujen rapujen jälkeläinen.
Virtavesikunnostukset parantavat jokiravun elinympäristöä, sillä puroon lisättävä puu- ja kiviaines tarjoaa ravuille uusia suojapaikkoja.
Myös maalla elävät lajit hyötyvät
Kuninkojan rantavyöhyke on tärkeä elinympäristö monille linnuille, nisäkkäille ja hyönteisille. Puronvarressa elää muun muassa uhanalainen saukko ja vaarantunut koskikara.
Tänä vuonna myös rantavyöhykkeitä kunnostetaan useilla kohteilla. Suikkilassa ennallistetaan uoman varrella sijaitsevaa niittyaluetta. Kovasojalla torjutaan vierasperäistä ruttojuurta ja kaadetaan salavia, joiden juuret tukkivat uomaa.
Turulla vastuu Kuninkojasta
Kuninkoja edustaa äärimmäisen uhanalaista savimaan purojen luontotyyppiä. Savimaan puroja esiintyy Suomessa erityisesti Varsinais-Suomessa. Edellisinä vuosina kaupunki on kunnostanut uomaa ja rantavyöhykkeitä Pläkkikaupungissa, Metsäkylässä, Mälikkälässä sekä Karjalaiskylässä ja Vätissä. Kaupunki seuraa puron eliöstöä vuosittain muun muassa sähkökoekalastuksilla.
Kuva: Jussi Laaksonlaita