Kompostointitarkastukset osoittautuivat tarpeellisiksi. Joka kymmenes kotitalous ei täyttänyt jätelain vaatimuksia. Lisäksi moni kompostori oli lähes tyhjä tai käyttämätön, eli biojätettä laitetaan edelleen sekajätteen joukkoon.
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta toteutti ensimmäistä kertaa biojätteen kompostointia koskevia tarkastuksia kesällä 2026. Tarkastuksia tehtiin noin 200 kiinteistöllä Maskussa, Naantalissa, Raisiossa, Salossa ja Turussa.
Tarkastuksilla selvitettiin, kierrättävätkö kotitaloudet biojätteen oikein. Taustalla ovat EU:n jäsenmaille asettamat tavoitteet yhdyskuntajätteen kierrätykselle. Suomi ei tällä hetkellä yllä kierrätystavoitteisiin.
Noin 11 prosenttia kompostoreista ei täyttänyt vaatimuksia. Yleisin hylkäyksen syy oli se, ettei kompostoria löytynyt kiinteistöltä kompostointi-ilmoituksesta huolimatta. Toiseksi yleisin syy oli, että kompostori oli tarkoitettu puutarhajätteen kompostointiin, eikä se soveltunut biojätteelle.
Lisäksi osa kiinteistöistä ilmoitti tarkastusilmoituksen saatuaan, ettei kompostoria ole hankittu ja he tilaavatkin tyhjennettävän biojäteastian.
Lajittelussa vielä opeteltavaa – neuvonnalle tarvetta
Moni tarkastetuista kompostoreista oli vastahankittuja, käyttämättömiä tai hyvin vähäisessä käytössä. Biojätettä päätyy edelleen sekajätteen joukkoon.
Biojätteen huolellinen lajittelu voi osaltaan laskea kotitalouden jätehuollon kustannuksia. Kun biojäte kierrätetään oikein, kotitalous voi pidentää sekajäteasian tyhjennysväliä.
– Tämä tuli monelle asukkaalle yllätyksenä, tarkastuksista vastannut suunnittelija Anneli Asplund kertoo.
Kysymyksiä heräsi runsaasti myös esimerkiksi kompostorin talvikäytöstä, kompostoinnin tehostamisesta sekä pakkausjätteiden kierrätyksestä. Noin puolet asukkaista oli paikalla tarkastuskäynnin aikana.
– Olen iloinen siitä, että valtaosa toimii kuten pitää ja ihmiset haluavat oppia kierrättämään oikein, Asplund sanoo.
Tulos vastaa muuta Suomea – kuntien välillä eroja
Tarkastustulokset olivat linjassa muiden alueiden tulosten kanssa, mutta kuntakohtaisissa tuloksissa oli eroja. Esimerkiksi Turussa tarkastetuista 71 kompostorista hylättiin hieman alle kolme prosenttia, kun taas Naantalissa tarkastetuista 26 kompostorista hylkäysprosentti oli noin 24. Maskun, Raision ja Salon hylkäysprosentit asettuivat 10–15 prosentin paikkeille.
– Otanta on vielä pieni, eikä kerro koko kunnan tilanteesta, Asplund sanoo.
Tarkastuskäynnit tehtiin alueilla, joilla oli tehty runsaasti rottahavaintoja. Yhteyttä kompostorien ja rottaongelmien välillä ei havaittu.
Vuoden 2026 tarkastuksista saatiin arvokasta tietoa biojätteen omatoimisesta käsittelystä Lounais-Suomessa. Tulokset tukevat mahdollisten tulevien tarkastusten toteuttamista sekä Lounais-Suomen Jätehuollon neuvonnan suunnittelua.