Keskustelu Turkuun rakennettavasta kauppahallista alkoi vuonna 1879, jolloin uusi terveydenhuoltoasetus määräsi, että kaupunkien oli siirrettävä lihan, kalan ja meijerituotteiden myynti toreilta sisätiloihin.

Sanna Kupila, tutkija Turun kaupunginmuseo

Kolme vuotta myöhemmin Turun kaupunki asetti toimikunnan selvittämään tätä halliajatusta, mutta otti aikansa, ennen kuin ajatuksesta päästiin päätökseen. Samanlaista jahkailua hallin rakentamisen suhteen käytiin aikoinaan Helsingissä ja Tampereella. 

Päätös Turkuun rakennettavasta kauppahallista tehtiin vuonna 1893. Suunnitelmat kaupunki tilasi arkkitehti Gustaf Nyströmiltä, jonka suunnittelema kauppahalli oli valmistunut Helsinkiin neljä vuotta aiemmin. Tämän kokemuksen myötä Nyström pystyi nyt uutta hallia suunnitellessaan huomioimaan aiemmat ongelmakohdat, kuten sen, että Helsingin kauppahallista oli tehty liian pieni ja että sieltä puuttuivat lämmitys, varastotilat ja jääkellari. Ne kaikki toteutettiin Turussa. 

Suomen toiseksi vanhin halli 

Hallin muurattiin Kärsämäen tiilitehtaan tiilistä, kaikkiaan tiiliä tarvittiin reippaasti yli 300 000 kappaletta. Hallin teräsrakenteet valmisti turkulainen Korsmanin tehdas eli Turun Konepaja Oy, yritys, josta konkurssin jälkeen muodostettiin Ab Vulcan. Puutavarat ostettiin Kyrön höyrysahayhtiöltä. 

Hallin harjakaisia vietettiin elokuun lopussa 1895 molemmat päädyt juhlallisesti liputettuina. Työmiehille tarjottiin ”wehnäis-kahvit”, voileivät, olutta ja halukkaille myös viinaryyppy. Rakennustyöt valmistuivat vuotta myöhemmin 1896, jolloin suoritettiin lopputarkastus. Ovensa halli avasi asiakkaille ensimmäisen kerran 15. lokakuuta 1896. 

Paikka Linnankadun ja Eerikinkadun välissä mahdollisti riittävän suuren, kolme kertaa Helsingin hallia suuremman hallin rakentamisen. Samalla hallista tuli eräänlainen pasaasikuja, katettu katutila, ja sen rakennuskustannukset vähenivät, kun keskelle korttelia ulottuvat pitkät sivut voitiin rakentaa julkisivuiltaan yksinkertaisemmin. Hallin kellariin tehtiin suuret varastotilat ja jäähdytyshuone ja koko halli varustettiin lämmityksellä, mikä mahdollisti kylmänarkojen tuotteiden kuten kukkien ja vihannesten myynnin myös talvella. Uutuus oli hallin itsestään sulkeutuvat heiluriovet, joiden erinomaisuudesta kirjoitettiin tuolloin sanomalehdessäkin. Niiden ansiosta eivät pöly ja kärpäset päässeet niin helposti sisälle, sillä useimmat ihmiset eivät huomanneet sulkea ovea siitä kulkiessaan. 

Kaloja varten halliin tehtiin elävien kalojen allas, mutta vesi sinne ei järjestynyt heti, sillä kaupungin vesijohtoverkosto oli vasta tekeillä. Kun se ulottui hallin tontille vuonna 1905, saatiin vihdoin vesikin altaisiin. 

Ikä tekee tehtävänsä 

Hallin yleisilme oli 1950-luvulla hyvin alkuperäisessä asussaan. Vaikka kellarissa oli auringolta ja pölyltä suojatut varastotilat, puuttuivat hallista monet ajanmukaiset varusteet, kuten myymälöiden vesijohdot ja pesualtaat. Ensimmäiset jäähdytyskoneilla varustetut kylmämyyntipöydät saatiin halliin sentään vuonna 1957. Myös myyntiartikkelit olivat perinteisesti vielä vain elintarvikkeita, kunnes 1950-luvulla halliin avattiin myös kukkapuoti ja paperitavaramyymälä.

Galleria

Klikkaamalla kuvaa näet sen isompana, ja voit lukea kuvatekstin.

Hallia korjataan 

Jos oli hallin rakentamista aikoinaan pohdittu pitkään, niin nyt sen kohtaloa pohdittiin yhtä pitkään: puretaanko vai korjataanko? Toimikunta asetettiin selvittämään asiaa lokakuussa 1963. Päätös hallin korjaussuunnitelmista tehtiin vasta tammikuussa 1976. Korjaustyöt alkoivat saman vuoden elokuussa. Työt tehtiin kahdessa vaiheessa siten, että hallin toinen pää oli kaupan käynniltä suljettuna ja toinen avoinna. 

Korjaustyöt kestivät lähes kaksi vuotta. Myymälöiden alkuperäiset marmoriset myyntipöydät vaihtuivat nyt ruostumattomaan teräkseen ja helmiponttipaneloidut seinät levytettiin. Muutostöiden jälkeen myyntipaikkojen määrä väheni puoleen, sillä myymälöiden kokoa oli laajennettu vähintään kahden myymälätontin kokoisiksi ja osasta myyntitonteista oli tehty kylmiöitä. Hallin keskelle tehtiin kuuden myyntitontin mittainen uusi kahvio. Se sai nimensä Sininen juna vanhojen junapenkkien myötä. 

Halli avattiin kokonaan uudistuneena kesäkuussa 1978. Seuraavan uudistuksen vuoro oli vuonna 2013. Tuolloin hallin Linnankadun puoleinen pääty uudistettiin niin sanotuksi ravintolamaailmaksi. Suurempien korjausten lisäksi hallin yksittäisissä myyntitonteissa tapahtuu aina pieniä tai suuria muutoksia silloin, kun yrittäjä vaihtuu. 

Ei luulisi perustusten ikinä pettävän 

Kun Aura-lehti kirjoitti hallin harjakaisista 1.9.1895, lehden toimittaja oli hyvin toiveikas hallin kestävyydelle: Tämä kauppahallirakennus on hyvin lujasti tehty rakennus ja tuottaa tekijällensä rak.mestari Hindströmille kunniaa. Joka näki, miten perustus siihen laskettiin, kun 2250 kappaletta 9 metriä pitkiä hirsiä ensin juntattiin maahan liki toisiansa ja niiden päälle asetettiin pitkät suuret hirret ja taas hirsiä ristiin väliin, niin ei luulisi perustusten siinä ikinä pettävän. 

Ikävä kyllä, Turun savinen maaperä ei ole mahdollistanut perustusten ikuisuutta. Hallin perustusten korjaussuunnittelu on meneillään ja paalutustyöt alkavat vuoden 2027 aikana. Samalla uusitaan hallin tekniikkaa ja mietitään muitakin uudistuksia. Kaikkiaan on korjauksen arvioitu kestävän neljä vuotta.