Turun Linnanpuistossa sijaitseva Perniön tupana tunnettu hirsirakennus tuhoutui osittain tuhopolton seurauksena syyskuussa 2025. Rakennus on Turun kaupungin omistama.
Turun kaupunginmuseon ja tilapalveluiden asiantuntijat ovat rakennuksen kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman pohjalta arvioineet sen säilyttämisedellytyksiä. Museo puoltaa purkuratkaisua, koska vaurioiden laajuuden vuoksi rakennus jouduttaisiin laajalti uudelleenrakentamaan. Turun kaupungin tilapalvelujohtaja on tehnyt päätöksen purkamisluvan hakemisesta.
Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo pohjautuu Turun kaupunginmuseon asiantuntijoiden mukaan lähinnä 1900-luvun alun ulkomuseon perustamisen historiaan.
– Perniön tuvan historiallinen arvo nykyisellä paikallaan liittyy sen rooliin osana Linnanpuiston ulkoilmamuseokokonaisuutta, jota ei ole enää käytännössä olemassa. Koska rakennus ei sijaitse alkuperäisellä paikallaan ja tarvittavat korjaustoimet ovat huomattavan laajat, emme tällä kertaa edellyttäneet rakennuksen kunnostamista, toteavat museonjohtaja Ville-Matti Rautjoki ja yli-intendentti Paula Saarento Turun kaupunginmuseolta.
Ulkomuseon vaiheista
1890-luvulla alettiin suunnitella ulkomuseon perustamista Turun linnan eteläpuolelle. Esikuvana toimi Tukholman Skansen, maailman ensimmäinen ulkomuseo. Alueelle siirrettiin kansanomaisia puurakennuksia 1900-luvun alkuvuosista alkaen. Ulkomuseo avattiin yleisölle vuonna 1906. Viimeinen alueelle siirretty rakennus tuotiin Raisiosta vuonna 1929.
Jatkosodan pommitukset kesällä 1941 vaurioittivat linnaa ja puistoa pahoin. Suurin osa ulkomuseon rakennuksista tuhoutui. Jäljelle jäivät vain Perniön tupa ja viereinen Suomusjärven luhtiaitta.
