Tällä viikolla on vietetty valtakunnallista rasisminvastaista viikkoa. Turulle rasismin vastustaminen ei ole vain kampanja, vaan osa kaupungin lähes 800-vuotiasta identiteettiä ja tietoista, strategista valintaa.

Turun kaupunki osallistuu rasisminvastaiseen viikkoon yhdessä Suomen Punaisen Ristin, Kuntaliiton ja muiden Suomen suurten kaupunkien kanssa. Tämän vuoden teemana on turvallisuus: rasismi ja syrjintä heikentävät turvallisuuden tunnetta, kun taas jokaisen turkulaisen arvostaminen ja yhdenvertainen kohtelu rakentavat yhteistä, vahvaa kaupunkia.

Syrjimättömyys on kirjattu Turun tarinaan

Turun pormestariohjelmassa syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus ovat osa kaupungin johtamisen perustaa. Kaupungin strategiassa on selkeä syrjimättömyyslauseke: jokaisella turkulaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään, ilman pelkoa syrjinnästä tai häirinnästä.

Pormestari Piia Elo painottaa, että Turku haluaa olla kaupunki, jossa jokainen voi kukoistaa taustastaan riippumatta.

– Turku on monenlaisten ihmisten yhteisö, jossa kulttuurit kohtaavat joka päivä. Me haluamme, että jokainen on tervetullut Turkuun. Olipa kyse sitten työn, opintojen tai perheen perässä saapumisesta. Tarjoamme tukea kotiutumiseen, kielenoppimiseen ja työllistymiseen, jotta jokainen voisi löytää paikkansa ja kokea olevansa tervetullut osa Turun tulevaisuutta. Erityisen tärkeää meille on tukea naisia ja äitejä, jotka ovat usein vahvan yhteisön sydän, Piia Elo tähdentää.

Pormestariohjelmaan yhteisesti hyväksytty syrjinnänvastainen sitoumus tarkoittaa, että ketään ei saa syrjiä taustan, kielen, uskonnon, ihonvärin tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Turvallinen kaupunki syntyy siitä, että jokainen voi luottaa tulevansa kohdatuksi tasavertaisena – niin palveluissa, työpaikoilla kuin arjen kohtaamisissakin.

 

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

800 vuotta kansainvälistä kauppaa – Turun kasvu nojaa avoimuuteen

Turku on perustamisestaan lähtien ollut kansainvälinen satama ja Itämeren alueen keskeinen kauppapaikka. Kaupunki on rakentunut vuosisatojen ajan eri kieliä puhuvien kauppiaiden, käsityöläisten ja opiskelijoiden vuorovaikutuksesta. Moninaisuus ei ole Turulle uusi ilmiö, vaan se on kaupungin DNA:ta.

Tämä perintö on nyt tärkeämpi kuin koskaan, sillä Turun tuleva kasvu ja elinvoima nojaavat vahvasti maahanmuuttoon ja kansainvälisiin osaajiin. Strategiajohtaja Timo Aro korostaa, että avoimuus on Turulle elinehto.

– Turku on aina menestynyt ollessaan avoin uusille ihmisille ja vaikutteille. Väestökehityksen valossa on selvää, että kaupungin kasvu ja työvoiman riittävyys perustuvat jatkossa entistä vahvemmin muuttovetovoimaan kotimaasta ja ulkomailta. Rasismi ja syrjintä eivät ole vain inhimillisesti väärin, vaan ne toimivat suorana jarruna kaupungin kehitykselle. Meidän on oltava paikka, johon jokainen haluaa tulla ja jäädä rakentamaan elämäänsä.

Kyse on kahdensuuntaisesta kotoutumisesta: siitä, miten niin uudet kuin vanhatkin turkulaiset rakentavat yhdessä kaupunkia, jossa jokaisen osaamista arvostetaan. Turku on ollut monikulttuurinen kohtaamispaikka lähes 800 vuotta, ja se on sitä taatusti myös tulevaisuudessa.