Turun kaupungissa tehdään laaja-alaista lukutaitotyötä. Tavoitteena on vahvistaa lukemisen kulttuuria ja tukea lasten, nuorten ja perheiden lukutaitoa eri ikä- ja elämänvaiheissa.

Turun lukutaitotyö rakentuu ajatukselle, että lukeminen on perustaito, joka kuuluu kaikille. Kaupungissa kehitetään parhaillaan rakenteita, joiden avulla lukutaitotyö juurtuu osaksi päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja muiden palveluiden arkea.  

– Turussa tehdään lukutaitotyötä laajasti päiväkodeissa, kouluissa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja kirjastoissa. Oman työni keskiössä ovat dialogisen lukemisen vahvistaminen, lukemista tukevien rakenteiden luominen sekä lukutaitokeskustelun lisääminen eri palvelualueilla, kertoo lukutaidon erityisasiantuntija Tarumaija Aalto.  

Lukutaidon erityisasiantuntija Tarumaija Aalto Puolalanpuistossa otetussa valkokuvassa. (Kuva: Teija Murmann)
Turun kaupungissa tehdään laaja-alaista lukutaitotyötä, kertoo lukutaidon erityisasiantuntija Tarumaija Aalto.
Kuva: Teija Murmann

Aalto on aloittanut nykyisessä työssään lukutaidon erityisasiantuntijana 1.8.2026, mutta on jo ehtinyt tehdä lukutaitotyötä monella rintamalla.

Uudenlainen tehtävä kokoaa yhteen eri palvelualueiden lukutaitotyötä. Tavoitteena on rakentaa kaupunkiin yhtenäinen lukemisen polku ja käytännöllinen työkalupakki, jonka avulla päiväkodit, koulut ja muut palvelut voivat jatkaa työtä itsenäisesti.

– Parasta tässä työssä on yhdessä tekemisen meininki. Kun eri työtä tekevät ihmiset kohtaavat, löydetään uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Eri ammattilaisilla on valtavasti tietoa ja osaamista, Aalto sanoo.

Lukeminen alkaa jo varhaisista vuosista

Turun neuvoloissa jaetaan Lukulahja lapselle -kirjakassi lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Ensi keväälle suunnitellaan lukutaitokoulutuksia koko Varhan alueen neuvolaterveydenhoitajille ja neuvolapsykologeille.

Varhaiskasvatuksessa päivittäinen ääneen lukeminen, loruttelu ja laulaminen on kirjattu osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaa.  

– Päiväkodeissa kehitetään myös lukemista tukevaa toimintakulttuuria Opetushallituksen Lukeva varhaiskasvatus -kartoitustyökalun ja työpajojen avulla. Menetelmiä on jo kokeiltu kolmessa päiväkodissa, ja tavoitteena on saada toiminta kaikkiin päiväkoteihin kevään 2027 aikana.

Päiväkodeille suunnitellaan myös dialogisen eli vuorovaikutteisen lukemisen työpajoja. Esimerkiksi Perno-Pansion päiväkodissa on käynnissä Multilingua-hanke, jossa dialogista menetelmää sovelletaan erityisesti monikielisten lasten kielenoppimisen tueksi. Turun ja Raision yhteisessä lukutaitohankkeessa puolestaan kehitetään 0–3-vuotiaiden pedagogiikkaa.

Kouluissa lukutaito on osa perustyötä

Perusopetuksessa lukutaito on yksi kehittämisen painopisteistä. Kouluissa lukemista tuetaan esimerkiksi lukutunneilla ja lukuvarttien ja lukusiestan kaltaisilla käytännöillä sekä lukustrategioiden säännöllisellä käsittelyllä.  

– Turussa pilotoidaan OPH:n Lukeva koulu -kartoitustyökalua ja työpajaa Topeliuksen ja Aunelan kouluissa, ja tavoitteena on laajentaa konseptia kaikkiin kouluihin ensi keväänä.

Perusopetuksessa suunnitellaan myös Lukeva Turku -merkkiä, jonka tarkoituksena on tehdä lukutaitotyötä näkyväksi ja tukea lukemista vahvistavaa toimintakulttuuria. Merkkiä on tarkoitus laajentaa myöhemmin ainakin varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle.

– Olemme myös mukana valtakunnallisessa Lukuilo-hankkeessa, jossa kaikille ekaluokkalaisille jaetaan oma satukirja syksyllä 2027. Lisäksi Lyseon koulussa on testattu Kaverikieli-mallia monikielisten lasten sosiaalisten suhteiden tukemiseksi sekä Huoltajien Toisto -menetelmää kodin ja koulun yhteistyön vahvistamiseksi.  

Oppilaiden lukutaidon kehittymistä seurataan muun muassa Turun yliopiston kanssa toteutettavilla Murea-arvioinneilla 3. ja 6. luokalla.

Lukutaitotyötä tehdään yhdessä

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa edistetään jokapäiväistä lukemista, ja henkilöstölle järjestetään koulutusta dialogisesta lukemisesta. Lukupilotit ovat laajentuneet kaikkiin iltapäivätoiminnan yksiköihin.

Lukioissa kehitetään äidinkielenopettajien ja kirjaston yhteistyötä.

– Kaikkiin Turun lukioihin suunnitellaan päivittäisiä lukuhetkiä, joita toteutetaan jo useammassa lukiossa. Lukioissa hyödynnetään myös ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehtävää digilukiseulaa, joka auttaa tunnistamaan lukivaikeuksia ja antaa laajempaa tietoa opiskelijoiden lukutaidosta.

Myös ammatillisessa koulutuksessa lukutaitotyötä kehitetään yhteistyössä. Tavoitteena on tukea monikielisiä opiskelijoita erilaisten opintoihin liittyvien tekstien lukemisessa ja vahvistaa lukemisen kynnyksen ylittämistä S2 -lukutaitoprojektin opettajan tuella.

Turun kirjastoissa tehdään lukutaitotyötä monin tavoin. Varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisille suunnattu uusi lukuharrastusta tukeva sivusto Tarinakaupunki Turku julkistetaan tammikuussa 2027. Kirjasto tarjoaa myös lukuvinkkejä, kirjalistoja tunne- ja vuorovaikutustaitojen tueksi sekä lukutukipäivystyksiä.

– Nuorisotyössä yhteistyö on vasta aluillaan, mutta tavoitteena on löytää käytännön tapoja, joilla lukutaitoa voidaan tukea myös nuorisotyön arjessa. Heillä on jo monenlaisia lukemista tukevia työtapoja, kuten kokkauskerhoja, joissa luetaan reseptejä.

Myös huoltajille suunnattua viestintää kehitetään niin, että lukutaidon merkityksestä kerrotaan johdonmukaisesti lapsen eri ikävaiheissa. Monikielisille perheille on suunnitteilla työpajoja, joissa harjoitellaan vuorovaikutteista lukemista omalla kielellä. Kokeilun perusteella toimintaa voidaan laajentaa myös muihin kieliryhmiin ja toteuttaa yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.

Aalto korostaa, ettei lukemisen tarvitse olla yksinäinen suoritus. Yhteisissä lukuhetkissä voidaan lukea omia kirjoja ja jakaa sen jälkeen lukukokemuksia muiden kanssa.

– Yhdessä lukeminen tukee lapsen kieltä, vuorovaikutusta ja oppimista. Myös omalla kielellä lukeminen on tärkeää.

Tietoa kerätään useista lähteistä

Lukutaitotyötä seurataan Turussa useiden työkalujen ja arviointien avulla. Tietoa saadaan muun muassa Lukeva varhaiskasvatus- ja Lukeva koulu -kartoituksista, FUNAjunior-arvioinnista esiopetuksessa, Murea-arvioinneista perusopetuksessa, lukion digilukiseulasta, kirjaston tilastoista sekä kouluterveyskyselyistä.  

– Turun lukutaitotyön lähtökohtana on, että lukemisen edistäminen ei ole yksittäinen hanke vaan yhteinen ja jatkuva tehtävä. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tekevät lukutaitotyötä päivittäin, ja kaupungin tavoitteena on vahvistaa tätä työtä yhä näkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi osaksi arkea, Aalto kiteyttää.

Aallon työ lukutaidon erityisasiantuntijana jatkuu vuoden 2029 loppuun. Hän toivoo yhteydenottoja matalalla kynnyksellä kaikilta lukutaitotyöstä kiinnostuneilta.

– Minuun voi olla yhteydessä ja esittää toiveita lukutaitotyöhön liittyen. Tätä työtä tehdään yhdessä.