Turun Linnakaupunkiin kuuluvaa Herttuankulmaa rakennetaan parhaillaan. Alueella ei myöskään vielä ole kaikkia sinne suunniteltuja puistoja ja istutuksia, sillä ne tehdään valmiiksi vasta sitten, kun ne eivät enää ole alttiita muusta rakentamisesta aiheutuville vaurioille.
Herttuankulma on tiivis ja urbaani alue. Siksi sen suunnittelussa on erityisesti panostettu viheralueiden ja puistojen kasvillisuuteen sekä aukioiden pintamateriaaleihin.
– On ollut tietoinen päätös, että Herttuankulman puistot ja viheralueet tehdään rauhassa muun rakentamisen edetessä. Tästä syystä alue on vielä keskeneräisen tuntuinen. Tällä hetkellä käyttöviheralueista on valmiita vasta noin neljännes, kertoo infran aluerakennuttamispäällikkö Terhi Jokiniemi.
Reheväksi viheralueeksi kasvu vaatii hänen mukaansa muutaman vuoden, mutta suunnitelmat lupaavat hyvää.
Puistoja ja aukioita
Herttuankulmaan on suunniteltu monenlaisia ulkoiluun ja yhdessäoloon sopivia puistoja ja aukioita.
– Alueelle istutettava kasvillisuus on monipuolista, mielenkiintoista ja kokeilevaakin. Vähän harvinaisemmista puulajeista esimerkkeinä ovat muun muassa hapsuharmaaleppä, huntuvaahtera, pikkulehtikatsura, turkintammi ja japaninsiipipähkinä, sanoo maisemasuunnittelija Tiina Puska.
Puiden lisäksi alueelle istutetaan lehti- ja havupensaita sekä perennoja ja koristeheiniä.
Viheralueet muodostavat verkoston
Viheralueet on suunniteltu verkkomaiseksi kokonaisuudeksi, joka toimii paitsi virkistyspaikkana myös hulevesien hallintajärjestelmänä.
Herttuankulman puistoalueet ovat melko pieniä ja siksi niiden kytkeminen suurempaan viheralueverkostoon on tärkeää.
Puistot yhdistyvät jatkossa ympäröiviin lähialueisiin: Vaasanpuistoon, Linnanpuistoon ja jopa rautatieasemalle saakka. Tämä on kuitenkin pitkän aikavälin suunnitelma, jonka toteutumiseen kuluu vielä vuosia.
Talojen sisäpihat täydentävät
Yksityisetkin pihat on pyritty kytkemään julkisiin viheralueisiin. Siksi esimerkiksi kansipihojen suunnitelmiin on panostettu.
– Niille esimerkiksi suunniteltiin maanpeitekasvien peittämiä kumpareita ja pihojen korkeimmille paikoille puita. Tonteillekin on siis tullut ja vielä tulossa huomattavia viheralueita, kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen kertoo.
Osa Herttuankulman viheraluesuunnittelua on hulevesien hallinta. Hulevesien käsittely on integroitu alueen rakenteisiin ja maisemaan luontevalla tavalla. Esimerkiksi Kuuntyttärenaltaan eli hulevesialtaan reunamuuri sekä altaan isot valkoiset kiviaihiot soveltuvat istuimiksi.
Kaupunkilaiset pääsivät osallistumaan
Linnakaupunkia, ja siinä yhteydessä myös Herttuankulmaa, on tutkittu Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Hyvinvoiva Linnakaupunki -hankkeessa.
Hankkeessa perehdyttiin hyvinvointiin arjen kokemuksena. Tätä tutkittiin alueen herättämien aisti- ja tunnekokemusten kautta. Kaupunkilaisia osallistettiin haastattelujen ja työpajan merkeissä. Tutkimusalue kattoi Turun linnan ja sataman ympäristön, Harppuunakorttelin, Linnanfältin ja Herttuankulman.
Hyvinvoiva Linnakaupunki -hankkeen on rahoitti Turun kaupunkitutkimusohjelma.
Liittyvät sisällöt:
