Pansiossa juhlittiin Turun ensimmäisen lähiökoulun 75-vuotista taivalta

Syksyllä 1950 Pansion koulun hiekkapihalla koulun ensimmäiset oppilaat odottivat jännityksellä koulutiensä aloitusta juuri valmistuneessa koulutalossa. Seitsemänkymmentäviisi vuotta myöhemmin syksyllä 2025 tuo samainen piha on asfaltoitu, mutta pansiolaisille niin tuttu koulutalo on paikallaan ja täynnä elämää. Koulunkäynti on vuosikymmenissä muuttunut paljon, mutta jotkin asiat pysyvät. 

“Pansion koulu, sä olet niin cool, 75 v.”

Pansion koulun syntymäpäiväjuhlia vietettiin itsenäisyyspäivän aattona perjantaina 5. joulukuuta kahden erillisen juhlatilaisuuden voimin. Juhlassa Pansion koulun viidennen luokan oppilaista koostuva bändi The Girls lauloi itse sanoittamansa kappaleen Achy Breaky Pansio täpötäydelle koulun salille.

Kappale tiivisti hyvin oppilaiden ylpeyden omasta koulustaan ja sen tietyn Pansion hengen, josta koulun rehtori Antti Hyssäläkin mainitsi juhlassa pitämässään puheessa. Vaikka maailma ja koulu ovat muuttuneet valtavasti 75-vuodessa, koulun tärkeimmät arvot ovat säilyneet: yhteishenki, oppiminen ja sen ilo.

Kun kappaleen esittäjiltä tiedusteltiin, miksi Pansion koulu sitten on niin cool, mitään yksittäistä syytä oli mahdotonta nostaa esiin. Kokonaisuus ratkaisee.

– Pansion koulussa ihan kaikki on vaan parasta, viidesluokkalaiset linjasivat yhteen ääneen.

Juhlaan oli kutsuttu koulun oppilaiden lisäksi vanhempia, sekä kunniavieraita, kuten Pansion koulun entisiä opettajia ja oppilaita, sekä koulun rehtorina pitkän kolmekymmentävuotisen uran tehnyt Raimo Koskinen.

Pansion näköinen juhla

Oppilaiden ja opettajien isolla vaivannäöllä rakentamassa juhlatilaisuudessa nautittiin monipuolisesta ohjelmasta. Perusopetuksen muutosjohtaja Timo Jalonen onnitteli koulua juhlapuheessaan korostaen suomalaisen sivistyksen ja koulun merkitystä.

Yhteislauluna komeasti salissa raikuivat niin perinteisemmät laulut, kuin koulun ikioma Pansion rallikin. Lavalla nähtiin myös riemastuttavasti suurella kotiseutuylpeydellä esitetty kansanlaulu Minä olen Härmän Kankaanpäästä uudelleensanoitettuna versiona nimellä Minä olen Turun Pansiosta. Monikulttuurisen koulun ääntä kuultiin valmistavan opetuksen oppilaiden esityksessä, jossa oppilaat onnittelivat koulua niillä moninaisilla kielillä, joita koulun arjessa päivittäin puhutaan.

Oppilaiden videoita, näytelmää ja tanssia yhdistävissä esityksissä luotiin katseita niin vuosikymmenten taakse kuin lähimenneisyyteenkin. Miltä näytti koululaisten arki 1980–1990-luvuilla ja miten kului vapaa-aika? Kuka muistaa vielä Tetriksen, Super Mario Brossin tai matopelin? Entä miltä näyttivät hittitanssien askeleet 2000-luvun alkupuoliskolla Macarenan, Ketsuppitanssin tai Gangman stylen tahtiin?

Valtiollista johtoakin lavalla nähtiin, kun kuudesluokkalaiset hyppäsivät Tarja Halosen, Sauli Niinistön ja Alexander Stubbin juhlakenkiin.

Haluatko ostaa vokaalin ja muistatko digiloikan?

Todellinen julkkisyllätys juhlissa koettiin, kun koulun entinen oppilas, kaikkien turkulaisten tuntema Janne Porkka hyppäsi lavalle toisessa juhlanäytöksessä pyörittämään teeveestä tuttua Onnenpyörää. 1990-luvun legendaarinen tv-visailu heräsi koulun lavalla henkiin, kun vokaaleja ostamaan pääsivät itse apulaispormestari Elina Rantanen, Pansion koulun apulaisrehtori Kati Savolainen ja kouluvaari Jorma Kytömäki.

Yllätysesiintyjä loi samalla uutta juhlaperinteiden jatkumoa, sillä Porkka juonsi aikoinaan myös Pansion koulun 50-vuotisjuhlat vuonna 2000. Tänä vuonna juhlien juontamisesta vastasivat ansioituneesti koulun viidesluokkalaiset.

Esitysten koskettavaa, mutta huumorilla höystettyä antia tarjoili kuutosluokkalaisten omalle koulutien alkutaipaleelle osuneesta korona-ajasta etäopetuksineen kertonut sketsi. Digiloikan hetkessä tehneen opettajan tekniset taidot joutuivat koetukselle Teams-yhteyksien pätkiessä. 

Sketsin loppulauseeseen on nykyihmisen helppo samaistua: Korona opetti, että ihmiset selviävät mistä vaan, mutta netin kaatuminen saa kaikki paniikkiin.

Pansio kulki edistyksen etunenässä jo 1950-luvulla

Pansiolaisille oma koulu on sen rakentamisen vuosista asti ollut rakas ylpeyden aihe. Koulun historiaa ja entisiä opettajia muistellaan säännöllisesti alueen omissa someryhmissä. Ja kun koulu oli hetkellisesti lakkautusuhan alla 2010-luvun taitteessa, pansiolaiset puolustivat omaa kouluaan terävin kynin mielipidekirjoituksissa ja somessa.

Arkkitehti Aarne Ehojoki suunnitteli Pansion koulurakennuksen vuonna 1948 ja se valmistui syyslukukaudelle 1950. Koulun virallisia vihkiäisiä tosin vietettiin hieman jälkijunassa marraskuussa 1952. Pansion koulu oli ensimmäinen sotien jälkeen Turun esikaupunkialueille rakennettu kansakoulu. Koulunkäynti Pansiossa oli aloitettu jo marraskuussa 1945 Pansion laivastoaseman tiloissa, joten samalla kun koulu juhlistaa nyt 75-vuotispäiväänsä, opetus Pansiossa täyttää jo pyöreät kahdeksankymmentä vuotta.

Arkkitehtonisesti koulu edustaa omaa aikakauttaan: sen julkisivuista löytyy 1950-luvun rakentamiselle tyypillisiä elementtejä, kuten mustan liuskekiven käyttö, metalliset kaiteet ja lakatut ovet. Sisätiloissa ovat säilyneet monen kauniit yksityiskohdat, kuten portaikkojen puiset kaiteet ja liikuntasalin ilme esiintymislavoineen.

Koulurakennus oli valmistuessaan monella tapaa edellä aikaansa, sillä sen toiminta-ajatus muistutti nykyisiä monitoimitaloja. Rakennukseen oli suunniteltu tilat niin kirjastolle, päiväkodille kuin neuvolallekin, sekä omat tilansa kouluterveydenhoitajalle ja talonmiehelle, joka myös asui koulun päädyssä.

Talonmies oli aikoinaan olennainen osa koulun tiivistä työyhteisöä. Talon pitkäaikainen talonmies Matti, jotka monet koulun entiset oppilaat hyvin muistavat, osallistui muun muassa säännöllisesti opettajankokouksiin pysyäkseen kärryillä, mitä kaikkea koulussa tapahtuu.

Valmistuessaan koulurakennus oli myös teknisesti hyvin edistyksellinen, sillä niin luokkahuoneissa kuin koulun käytävillä oli panostettu akustiikkaan. Lattia- ja seinämateriaalit oli valittu vaimentamaan koulujen joskus hälyisääkin elämää. Pansion koulu oli myös ensimmäinen turkulainen kansakoulu, johon asennettiin loistevalot. Pansion koulu loisti siis edelläkävijänä myös kirjaimellisestikin.

Pansion koulu kuvattuna vuonna 1957. Kuva. Kuva Rusko Reuna/ Turun kaupungin museokeskus

Yhteistyöllä kehittyvä koulu

Pansion koulun toiminnan ytimessä on monialainen oppilaiden arkea ja elämää palveleva yhteistyö. Koulussa voi oppimisen lisäksi harrastaa, viihtyä ja saada monenlaista tukea. Kirjasto toimii edelleen samoissa tiloissa ja on olennainen osa myös oppilaiden kouluarkea. Lukemiseen kannustaminen on koulun ja kirjaston yhteisiä isoja arvoja. 

Kouluyhteistyön lisäksi kirjaston tiloissa toimii koulupäiviin limittyvät harrastuskerhot, kuten sanataidekerho. Viime vuosina koulun käyttöastetta koulupäivien jälkeen on lisätty aktiivisella koululaisten maksuttoman harrastustoiminnan tarjonnalla.

Koulussa toimii myös aamu- ja iltapäivätoiminta, mikä helpottaa ykkös- ja kakkosluokkalaisten siirtymistä palveluiden välillä ennen ja jälkeen koulupäivien. Koulussa työskentelee myös Icehearts-kasvattajia.

Koulunuorisotyöntekijä tuo puolestaan oman turvallisen aikuisen lisänsä esimerkiksi välitunneille. Ja torstaisin oppilaiden apuna ja juttukaverina on kokenut kouluvaari Jorma Kytövaara, joka on monelle oppilaalle kuin oma pappa. Koulun aktiivista ja omannäköistä yhteishenkeä puolestaan kuvaa koulun arjessa seikkaileva oma maskotti, Pansku Pingviini, jonka omaa viikkoa vietetään koulussa vuosittain.

 – Yhteistyö on keino saavuttaa tavoitteita. Huikea 75-vuotisuhlamme on hyvä esimerkki yhteistyön voimasta. Tällaiset kokonaisuudet ovat sellaisia, jotka tehdään yhdessä. Sanonta, että kokonaisuus on enemmän kuin osien summa on kulunut, mutta osuva, muistuttaa koulun rehtorina vuodesta 2018 työskennellet Antti Hyssälä.

Kiiteltyä ja palkittua monikulttuurista koulutyötä

Pansio on asuinalueena monikulttuurinen ja kansainvälinen. Alueen suurena työllistäjänä toimiva Meyerin Turun telakka tuo alueelle asukkaita perheineen ja oppilaita kouluun. Pansion koululle monikulttuurisuus ja sen eteen tehty kehitystyö on jo pitkään ollut luonnollinen osa koulutyötä. Koulussa 60 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea ja koulun käytävillä kaikuu jopa neljääkymmentä eri kieltä.

Koulussa toimivat myös valmistavan perusopetuksen Valmo-luokat, jotka on tarkoitettu niille oppilaille, joiden kielitaito ei vielä riitä suomenkieliseen perusopetukseen. 

Pansiossa monikulttuurista opetustyötä on kehitetty pitkäjänteisesti ja työ palkittiin tänä vuonna, kun Turun kaupunki ja International House Turku myönsivät Pansion koululle vuoden 2025 monikulttuurisen ja antirasistisen teon tunnustuksen. Tunnustuksen perusteluissa Pansion koulua kiitettiin erityisesti ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja tuesta ulkomaalaistaustaisille oppilaille.

– Olemme kiitollisia saamastamme huomionosoituksesta. Monikulttuurisuus alkoi enenevässä määrin näkyä Pansion koululla jo 1990-luvulla, joten tämä saamamme huomionosoitus kunnioittaa kaikkia kuluneiden vuosikymmenien aikana loistavaa työtä tehneitä, Hyssälä kiittelee.

Valmo-luokkien opetus käynnistyi Pansion koululla jo vuonna 1997, joten monikulttuurisella työllä on Pansiossa pitkät juuret.

– Osallisuuden vahvistaminen on ollut pitkään tavoitteemme, niin koulumme oppilaiden, kuin heidän vanhempiensakin. Haluan nostaa keskiöön vanhempien osallisuuden merkityksen. Tavoitteemme on saada kaikki mukaan haasteista huolimatta. Tämä työ jatkuu, Hyssälä sanoo.

Miltä näyttää Pansion koulussa vuonna 2030?

Pitkä historia ja ikääntyvä koulurakennus asettavat omat haasteensa Pansion koulun tulevaisuuden tilaratkaisulle. Arkkitehtonisesti kaunis koulurakennus kaipaa kipeästi isoa peruskorjausta ja taloteknillisiä päivityksiä nykypäivään.

Pansion koulun tulevaisuus on tärkeä osa Turun kaupungin kouluverkostojen suunnitelmaa ja se on erikseen kirjattu myös pormestariohjelmaan 2025–2029. Koulun tiloihin tarvitaan lähitulevaisuudessa ratkaisuja. Ratkaisevin päätös on, rakennetaanko Pernoon uusi monitoimitalo vai peruskorjataanko Pansion koulun rakennus. Peruskorjausvaihtoehdossa palvelut keskistetään siihen ja sen viereiselle tontille rakennettavaan lisärakennukseen.

– Koulu on enemmän kuin seinänsä, mutta yhdessä tekemisen henki ei ole seinistä kiinni. On hienoa, että päätös palveluverkosta on luvattu alkuvuoteen 2026. Tärkeintä on, että asia ratkeaa viiveettä, jotta Pansion koulun toiminta voi tulevaisuudessa jatkua oppimista parhaalla mahdollisella tavalla tukevissa, terveellisissä ja turvallisissa tiloissa, Hyssälä painottaa.

Juhlitaanko koulun kahdeksankymppisiä jo uudistuneessa koulussa, se jää nähtäväksi. Mutta varmaa on, että oppimisen ilo tuikkii Pansion koulun luokkahuoneissa jatkossakin.