Siniviherkerroin on työkalu pihasuunnitelmien tarkastamiseen. Sillä arvioidaan

  1. kasvillisuuden ja pintojen määrää tontilla/korttelissa
  2. kasvillisuuden ja pintojen laatua tontilla/korttelissa
  3. suuntaa-antavasti myös sitä, miten paljon tontin kasvillisuus, pinnat ja mahd. hulevesirakenteet viivyttävät hulevettä

Siniviherkerroin erittelee tontin/korttelin vihertehokkuutta eli kasvillisuuden ja ekologisesti hyödyllisten pintojen suhdetta rakennettuun pinta-alaan.

Toimintaperiaate ja käyttö

Käytännössä siniviherkerroin on kolmivaiheinen laskentataulukko:

  1. Lähtötietoina syötetään tontin ja suunnitellun rakentamisen tiedot tavoitearvoineen.
  2. Varsinaisen laskennan välilehdelle kuvataan kasvillisuuden, pintojen ja mahdollisten hulevesirakenteiden määrät.
  3. Tulokseksi saadaan viherkertoimen lukuarvo. Lisäksi näytetään myös läpäisemättömän pinta-alan osuus ja hulevesien viivytysrakenteiden tilavuus.

Kasvillisuuden ja rakenteiden vaihtoehtoja voidaan palata tutkimaan uudelleen, jotta tavoitteet saavutettaisiin.

Siniviherkerroin on tarkistustyökalu suunnittelijoille, jotka tekevät pihasuunnitelmia kaupunkialueella. Siniviherkertoimella eritellään pihan vehreyden osatekijöitä ja summataan ne viherkertoimen lukuarvoksi, joka kertoo tontin vihertehokkuudesta. Siniviherkerroin ohjaa työstämään piha-, hulevesi- ja lvi-suunnittelua yhdessä, mutta se ei korvaa niitä. Turun kaupungin palveluissa siniviherkerroin on työkalu ennen muuta asemakaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa, mutta myös esimerkiksi tilapalveluissa. Viherkertoimia käytetään myös muissa suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa.

Työkalu: 

Vihertehokkuus asemakaavoituksessa ja rakennusjärjestyksessä Turussa

Kaupunginhallitus päätti 8.2.2021 § 70 vihertehokkuudesta asemakaavoituksessa. Päätös koskee vihertehokkuuden soveltamista ja tavoitetasoja uusissa asemakaavoissa. Siinä määritellään ne asemakaavamerkinnät, joihin vihertehokkuuden tavoitteita sovelletaan sekä viherkertoimen arvot siniviherkertoimen menetelmällä:  
•    Asumisen ja keskustatoimintojen alueet AK, AR, LPA, AL, C 0,8
Asumisessa soveltaminen alkaa rivitaloista riippumatta asemakaavan käyttötarkoituksesta (AR-tai AP-korttelialue). Erillispientaloalueet (AO ja AP) jäävät soveltamisen ulkopuolelle.  
•    Palvelujen ja hallinnon alueet P, Y 0,7
•    Liike- ja toimistorakennusten alueet K 0,6          
•    Teollisuus- ja varastoalueet T 0,5     

Päätös koskee 1.3.2021 jälkeen nähtäville asetettavia kaavaehdotuksia.

Vihertehokkuuden tavoitetasoista voimassa olevilla kaava-alueilla päätettiin uuden rakennusjärjestyksen yhteydessä (8a §). Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 15.2.2021 § 29. Vihertehokkuutta koskevan tavoitteen täyttyminen (viherkertoimen arvo) on osoitettava rakentamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä, kun kyseessä on uudisrakentaminen tai siihen verrattava korjaus tai muutostyö taikka pihan käyttöä tai hulevesijärjestelmää merkittävästi muuttava toimenpide.

Perusteet vihertehokkuuden ohjaamiselle

Vehreä ja viihtyisä kaupunki sekä hulevesien hajautettu hallinta rakennetulla alueella ovat tavoitteita, joihin vihertehokkuuden ohjaamisella ja siniviherkertoimen menetelmällä tähdätään. Yleisten viher- ja katualueiden lisäksi pihoilla on merkitystä taajama-alueilla: esimerkiksi Turussa noin 45% asemakaavoitetusta pinta-alasta on kortteleissa.

Asukkaille vehreys on ennen muuta lähiympäristön laatutekijä. Vehmaalla pihapiirillä on kuitenkin myös muita etuja etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa:

  • kasvillisuus tasaa pien- ja paikallisilmastoja eli lämpöä, tuulisuutta, kosteutta ja ilmanlaatua
  • vehreät pihat tukevat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja viheralueiden kytkeytymistä
  • isot, pitkäikäiset puut toimivat hiilen varastoina
  • hulevesien hajautetun hallinnan ohella vaalitaan myös purkuvesistöjen laatua

Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä rakennetuilla alueilla. Kasvillisuus ja läpäisevät pinnat tukevat pintavalunnan hajautettua, viivyttävää hallintaa. Hallinnan haaste on kasvanut, koska vedenkierto on muuttunut ja samalla hulevesien viivytysmahdollisuudet maastossa vähenevät: sademäärät, rankkasateiden piikit ja lauhat talvet ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä. Toisaalta suuret kaupungit kasvavat pääosin sisäänpäin täydennysrakentamisena. Tästä seuraa se, että hulevettä viivyttävä päällystämätön pinta-ala sekä kasvillisuuspeite vähenevät. Hulevesivaluntaa muodostuu enemmän, koska läpäisemättömät pinnat ja hulevesiviemärit, niin kutsuttu harmaa infra, ei pidätä, haihduta, imeytä eikä viivytä hulevesiä samoin kuin kasvillisuus ja läpäisevät pinnat. Hulevesitulvien riskit ovat kasvaneet.

Huomata kannattaa silti myös, että siniviherkerroin on tontti- ja korttelitasoisen suunnittelun työkalu, ja hulevesiä hallitaan myös monin muin tavoin.