Muutoksen tuulet -raportti

• Väestöluku 209 751 (+ 3 373)
• 0–15-vuotiaat: 27 049 (+ 395)
• Monikielisiä 18,1 % (+ 1,1 %-yks)
• Monikielisiä lapsia 27,8 % (+ 2,1 %)
• Työllisyysaste 66,3 % (- 0,7 %-yks)
• Työttömyysaste 14,9 % ( + 0,7 %-yks)
• Rekisteröidyt yöpymiset 922 779 (+ 20 351)
• Valmistuneet asunnot 1 565 (- 653)

Missä ollaan nyt?

• Turun väestön kokonaiskasvu on ollut poikkeuksellisen korkeaa vuodesta 2022 alkaen.
• Suomen ja Viron välillä on astunut voimaan väestörekisteritietojen vaihtoa koskeva valtiosopimus. Henkilöllä voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhteen maahan. Tämä näkyy alkuvuoden tilastoissa Viroon suuntautuneiden maastamuuttojen määrän voimakkaana kasvuna koko maassa. Turussa muutos näkyy alkuvuoden väestön ennakkotiedossa siten, että väkiluku on noin 300 asukasta aiemmin arvioitua pienempi. Muutoksesta johtuen 210 000 asukkaan raja ylittyy Turussa todennäköisesti heinäkuussa.
• Väestönkasvu perustuu muuttovetovoimaan kotimaasta ja ulkomailta. Luonnollinen väestönlisäys on oletettavasti pysyvästi negatiivinen.
• Lähes joka viides turkulainen ja alle 20-vuotiaista lapsista ja nuorista useampi kuin joka neljäs oli monikielinen maaliskuussa 2026..

Minne olemme menossa?

• Turku tulee kesällä 2026 ohittamaan 210 000 asukkaan rajan. Väestönkasvu on yhä vahvaa, mutta hidastumassa.
• Väestönkehityksen osatekijöistä luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus vähentynyt syksystä 2024 alkaen. Ulkomainen muuttovoitto edelleen suurta, mutta vähentynyt maaliskuusta 2024 alkaen.
• Monikielisten määrä on kasvanut tasaisesti kuukausi kuukaudelta noin 200–250 henkilöllä. Määrällinen kasvu on hidastumassa. Ilmassa on useita epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät mm. kiristyneeseen maahanmuuttopolitiikkaan ja ukrainalaisten kotikuntavalintoihin.
• Turku sai työllisistä muuttovoittoa ulkomailta ja pientä muuttovoittoa kotimaasta vuonna 2025. Työllisten muuttovoitolla on jatkuessaan paljon positiivisia kerrannaisvaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta.

Missä ollaan nyt?

• 20–64-vuotiaden työllisyysaste on laskenut yhä edellisestä vuodesta. Laskua selittää työikäisen väestön kasvu työllisisiä kovempi kasvu. Turussa työllisyysaste on C6-kaupunkien matalin, osin sitä selittää korkein opiskelijoiden osuus. Noin joka kymmenes 20–64-vuotias turkulainen on opiskelija.
• Työttömien määrä ja osuus jatkaa kasvua ja Turussa on C21-kaupunkien toiseksi korkein työttömyysaste.
• Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvanut kovempaa kuin työttömien määrä keskimäärin. Työttömistä työnhakijoista jo 44 prosenttia pitkäaikaisesti työttömiä.
• Turun seudun liikevaihdon vuosimuutos vuonna 2025 oli 1,9 %. Kasvua erityisesti meriteollisuudessa ja muussa teollisuudessa. Henkilöstömäärän kehitys heikompaa, kuin liikevaihdon kehitys sekä seudulla, että kansallisesti.

Minne olemme menossa?

• VM:n talven 2025 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden toipuminen on viivästynyt, ja kasvua hidastaa heikko kotimainen kysyntä.
• Turun seudun liikevaihdon kehitys osoittaa positiivisia merkkejä talouden piristymisestä: etenkin teollisuuden ja varsinkin meriteollisuuden osalta
• Turun työikäisen väestön ennustetaan kasvavan erityisesti maahanmuuton seurauksena.

Missä ollaan nyt?

• Turussa kirjattiin alkuvuonna 186t. rekisteröityä yöpymistä, markkinaosuus koko Suomen yöpymisistä oli 3,4 prosenttia
• Kotimaiset matkailijat kattavat yli 80 % Turun yöpymisistä, joten niiden kysyntämuutokset vaikuttavat vahvasti sekä kokonaisyöpymisiin että majoitusmyyntiin
• Kotimaiset yöpymiset ovat olleet laskussa vuodesta 2023 lähtien, mutta alkuvuonna 2026 nähtävissä selkeää piristymistä
• Yöpymisten määrään vaikuttivat alkuvuoden tapahtumat, esim. muodostelmaluistelukilpailut, cheerleadingin Pohjoismaiden mestaruuskilpailut ja Nordic Geological Winter Meeting -kongressi
• Ulkomaisten yöpymisten määrä on jatkanut kasvuaan, yhteensä niitä oli tammi-maaliskuussa 35t.
• Suurimmat lähtömarkkinat ovat Ruotsi, Saksa, Norja Yhdysvallat ja Tanska. Pohjoismaiden osuus korostuu talvikaudella, kun työmatkojen osuus on suurempi. Keski-Euroopan markkinat korostuvat puolestaan kesälomakaudella.
• Yli kolmannes ulkomaisten yöpymisistä tulee työmatkoista, esimerkiksi telakalta valmistuvien alusten vaikutus näkyy
• Matkailijat käyttivät Turussa vuonna 2024 yhteensä 338 milj. euroa (Lähde: Visitory, Tulo- ja työllisyystutkimus 2024)

Minne olemme menossa?

• Ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut kasvussa niin Turussa kuin koko maassa, tämän trendin odotetaan jatkuvan edelleen
• Kasvavia kansainvälisiä matkailijoiden lähtömarkkinoita Turussa ovat esim. Yhdysvallat ja Iso-Britannia
• Uudet lentoreitit Turusta Kööpenhaminaan, Bukarestiin sekä Vilnaan parantavat alueen kansainvälistä saavutettavuutta ja tukevat ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvua
• Myös kotimaisten matkailijoiden määrä on lähtenyt 2026 vuonna nousuun, tämän kasvutrendin toivotaan heijastuvan myös matkailijoiden rahankäyttöön ja alueen matkailutuloon
• Visit Turku Archipelagon tavoitteena on parantaa alueen kansainvälistä tunnettuutta sekä saavutettavuutta ja kasvattaa erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrää. Työtä tehdään mm. markkinointikampanjoilla tunnistetuilla potentiaalisilla markkinoilla sekä edistämällä kansainvälisen lentoliikenteen kasvua yhdessä Finavian kanssa.

Missä ollaan nyt?

• Asuntokuntien määrä kasvanut vuoden aikana noin 1 400 (1,2 %). Kasvu on keskittynyt muihin kuin yhden hengen asuntokuntiin.
• Yksinasuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista Manner-Suomen korkein. Osin tähän vaikuttaa Turun rooli opiskelijakaupunkina.
• Vanhojen osakeasuntojen neliöhintojen lasku jatkui yhä vuoden 2026 alkupuolella. Turun hintojen aleneminen kovinta.
• Vuoden 2026 alkupuolella on valmistunut hieman enemmän asuntoja, kuin edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana.
• Kuitenkin luvitettujen asuntojen määrän kautta mitattuna rakennuslupia myönnettiin vastaavana ajankohtana hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Minne olemme menossa?

• Asuntokuntien määrä jatkaa kasvuaan väestömäärän kasvaessa.
• Asumistukeen tehdyillä muutoksilla voi olla vaikutusta erityisesti opiskelijoiden asumispreferensseihin.
• Valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen elpyvän vuosina 2025-2026, mutta elpymisen odotetaan olevan hidasta.
• TEM:n syksyn 2025 alueellisten kehitysnäkymien mukaan rakentamisen laskusuhdannetta helpottaa Turun seudun osalta iso julkiset hankkeet kuten Musiikkitalo Fuuga ja ratapihan kaksoisraide.