Ainoastaan hyvinvoiva, ammattitaitoinen ja muuttuviin arjen tarpeisiin koulutettu henkilöstö voi toimia lasten ja nuorten oppimisen perustana ja arjen turvallisuuden rakentajana.
On tärkeää, että henkilöstö on nyt saanut sanoa sanansa, ja Turun kaupunki voi vielä täsmällisemmin lähteä tukemaan heidän työtään.
Laaja oppimispolkuselvitys auttaa kaupunkia ennakoimaan muun muassa henkilöstön koulutustarpeita aiempaa tarkemmin. Henkilöstöltä saatu viesti halutaan viedä nopeasti kaikkien kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia kouluttavien tahojen tietoon.
— Turku on korkeakoulukaupunki, mikä on meille henkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta hyvä mahdollisuus. Yliopisto on strateginen kumppanimme, ja teemme heidän kanssaan aktiivista yhteistyötä esimerkiksi opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen osalta. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvien varhaiskasvatuksen sosionomien osaaminen tuo lisävahvuutta erityisesti moniammatillisiin varhaiskasvatuksen tiimeihin, sanoo Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajia koulutetaan oman kaupungin ammatillisessa oppilaitoksessa. Jalosen mukaan opintoihin kuuluvat työelämäjaksot alueen päiväkodeissa lisäävät työelämän ja koulutuksen välistä vuoropuhelua. Näin koulutuksessa voidaan jatkuvasti huomioida päiväkotien muuttuva arki. Samalla myös ammatilliset opettajat pystyvät päivittämään osaamistaan.
Erilaisilta poluilta kohti yhdenvertaisuutta
Oppimispolkuselvitys toi esiin kaupungin eri yksiköiden erilaisen arjen. Ryhmähaastatteluihin osallistui henkilöstöä kaikkiaan reilusta 100 yksiköstä. Vastausten perusteella tuli selvästi esille, että onnistumiset ja haasteet eivät jakaudu tasan.
— Monia jatkumoja, kuten esimerkiksi perustaitojen karttumista on hyvä tarkastella jatkossakin eri yksiköissä ja yli kouluasterajojen. On tärkeää lisätä vuoropuhelua tähän liittyen.
— Kaupungin pitää myös ottaa aktiivisempi rooli yhdenvertaisten kasvun ja oppimisen olosuhteiden varmistamisessa. Henkilöstö esitti useita koulutustarpeita, joihin lähdemme suunnittelemaan ratkaisuja. Tämän lisäksi tarvitaan myös rakenteiden ja johtamisen rohkeaa uudelleentarkastelua, Jalonen jatkaa.
Laajamittainen oppimispolkuselvitys on vaatinut koko henkilöstöltä työpanosta, mutta vastineeksi tuottanut olennaista tietoa konkreettisiin korjaaviin toimenpiteisiin sekä myös kasvavan ja uudistuvan kaupungin tuleviin koulutuslinjauksiin. Selvityksen pohjalta nousseet teemat ovat selkeitä ja niistä johdetut suositukset vievät eteenpäin kohti toimenpidesuunnittelua.
— Keskeistä on lisätä erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia tilanteessa, jossa suuri osa henkilöstöstä ei kyselyn mukaan koe tulevansa kuulluksi kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa. Haluan kannustaa rakentamaan työkulttuuria, jossa opettajat saavat vaikuttaa omaan työhönsä. Osallisuus syntyy hyvästä johtamisesta, painottaa Jalonen.
Turun oppimispolkuselvityksessä vuonna 2024 selvitettiin laajasti turkulaisten lasten ja nuorten oppimista, opetushenkilöstön työarkea, opetustiloja ja palvelujen järjestämistä. Siihen osallistui 2 900 Turun kaupungin kasvatus- ja opetusalan ammattilaista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä 300 lasta ja nuorta. Jokaisesta keskeisestä kehittämiskohteesta on tehty suositus.
Lisätietoa: Osaava ja oppiva Turku.