Turunmaan saaristossa sijaitsevat Paraisten kaupunki ja Kemiönsaari ovat kaksikielisiä kuntia, joissa kaikkia palveluita saa yhtäläisin perustein ja tasapuolisesti molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi.
– Kaksikieliset kunnat – kaksikieliset palvelut, se on aitoa kaksikielisyyttä. Kaksikielisyys on rikkaus näissä kunnissa, se on meidän jokapäiväistä arkeamme. Saisi kernaasti olla enemmänkin kieliä, toteaa Kemiönsaaren elinkeinojohtaja Erik Lund.
– Jos kunta on kaksikielinen, on itsestäänselvyys, että saa käyttää palveluissa molempia kieliä. Jokainen itse päättää, mitä kieltä käyttää, jatkaa Turunmaan työllisyyspalveluiden työllisyyspäällikkö John Forsman.
Miten palvelu käytännössä toimii, jos asiakas haluaa sitä jommallakummalla kansallisella kielellä?
– Täydellisesti, vakuuttavat Forsman ja Lund yhdestä suusta. He painottavat, ettei tule lainkaan arastella ottaessaan yhteyttä kunnan työntekijöihin.
Asiakas löytää julkiset palvelut kaksikielisinä niin verkosta kuin asioidessaan vaikkapa Turunmaan työllisyyspalveluissa. Verkossa löytyy paljon sisältöä myös englanniksi.
– Haluamme pitää kiinni siitä, että meillä ei ole kielikysymystä, vaan kaikki sujuu. Meillä on todella pätevää ja kielitaitoista porukkaa niin työllisyyspalveluissa kuin yleisesti. Kun on pienet kunnat, on työntekijöillä laajat tehtäväalueet. Heiltä vaaditaan paljon, koska monen asian pitää sujua, korostaa Lund.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen
Oikea asenne on tärkeintä
Joka kolmas suomalainen asuu jossakin Suomen yli kolmestakymmenestä kaksikielisestä kunnasta. Rajana kaksikielisyydelle on, että vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai yhteensä 3000 asukasta puhuu vähemmistökieltä äidinkielenään.
– On helppoa, kun molemmat, sekä Parainen että Kemiönsaari, ovat kaksikielisiä saaristokuntia ja molemmilla enemmistö asukkaista on ruotsinkielisiä. Sellaisten kuntien välille on helppo istuttaa myös yhteistyötä, Lund sanoo.
Mitä kauemmas saaristoon siirtyy, sitä ruotsinkielisemmäksi seutu perinteisesti muuttuu.
– Jos haluaa vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla, kannattaa vahvistaa molempia kotimaisia – tai vaikka useampiakin kieliä, kannustaa Lund ja muistuttaa Ruotsin muodostavan saaristokunnille tärkeän lähimarkkinan.
– Suomi on aika kovassa huudossa Ruotsissa ja tänne tullaan. Missä ruotsalainen voi puhua äidinkieltään, se on heille kiinnostava paikka. Arjessa ehkä rekrytoinnit aiheuttavat eniten harmaita hiuksia, eli kun tarvitaan sujuvaa kaksikielisyyttä, siitä on pulaa, hän jatkaa.
– Tänne voi silti tulla töihin täysin suomenkielisenä. Ei tarvitse osata ruotsia tai englantia ja voi saada töitä. Oikealla asenteella pärjää, vakuuttaa Forsman.