Turun tuomiokirkko sulkee ovensa peruskorjauksen ajaksi, mutta sen jälkeen Suomen ainoa keskiaikainen katedraali on entistä saavutettavampi.
- Tiedättekö tämän kirkon ääni-ikkunan, kysyy tuomiorovasti Aulikki Mäkinen ja viittoo minua ja kuvaajaa astumaan lasten kappelissa pyöreällä leikkauksella merkittyyn kohtaan kivilattialla.
Hän itse seisoo holvikaaren toisella puolella ja juttelee meille kuiskaten. Ääni kuuluu hämmentävän selvästi ja kovaa useiden metrien päähän. Tällaisia yllätyksiä ja salaisuuksia on vuonna 1300 käyttöön vihityssä Turun tuomiokirkossa siellä täällä tarjolla.
- Paitsi että Tuomiokirkko on hengellisen elämän keskus ja elävä kirkkorakennus, se on myös meidän kaikkien yhteinen kulttuurihistoriallinen aarre, jota täytyy vaalia, Mäkinen muotoilee.
Muutokset vastaavat moniin tarpeisiin
Tuomiokirkkoa peruskorjataan aina viidenkymmenen vuoden välein. Tuleva peruskorjausremontti alkaa alkuvuonna 2026, ja se valmistuu Turun 800-vuotisjuhlallisuuksiin mennessä, vuoden 2028 lopulla. Tällä välin kirkko on suljettu yleisöltä.
- Remontissa tulee rakennusteknisten seikkojen lisäksi ottaa huomioon muun muassa saavutettavuutta ja esteettömyyttä, sekä historiallisen rakentamisen jatkumoa, Mäkinen kuvailee.
Turkulaisilta on kysytty mielipiteitä tulevan remontin suhteen. Toisten mielestä mitään ei tulisi muuttaa, toiset toivovat, että kirkko muuntuisi entistä enemmän sosiaaliseksi kohtauspaikaksi ja siellä järjestettäisiin paljon tapahtumia.
Kirkko tarjoaa kirkollisten toimitusten lisäksi paikan muun muassa konserteille ja taidenäyttelyille.
- Tämä on tällaista jatkuvaa vuoropuhelua. Miten säilyttää kirkko hengellisyyden ja hiljentymisen paikkana, mutta samalla tarjota myös monipuolista kulttuurikristillistä sisältöä, Mäkinen pohtii.
Yksi asia, mitä on hartaimmin toivottu, on, ettei kirkon alttarinäkymä muuttuisi. Kuoriurut ollaan kuitenkin nyt siirtämässä sivulehterille. Tämä siitä syystä, että joissain kirkollisissa toimituksissa, kuten häissä ja ristiäisissä, vieraat voivat sijoittua lähemmäs itse juhlien päähenkilöitä.
- Moni toivoo tällaista intiimimpää mahdollisuutta juhlaväelle osallistua toimitukseen, ettei tarvitsisi jäädä kauas penkkirivistöön.
Uusia tiloja käyttöön
Myös kirkon eteisaulaa tehdään houkuttelevammaksi vahtimestarin tiskiä myöten. Lisäksi sakastin yläkerrasta, johon yleisölle ei aiemmin ole ollut pääsyä, remontoidaan tiloja yleiseen käyttöön.
Siellä voidaan järjestää erilaisia kokoontumisia, vaikka lukupiiriä tai kerhotoimintaa lapsille ja nuorille.
- Esteettömyyttä varten rakennetaan kaksi hissiä, toinen sisälle ja toinen vanhan ruiskuhuoneen tilalle ulkoseinän puolelle. Se jää aika lailla piiloon katseilta, joten kirkon julkisivu ei siltä osin juuri muutu, Mäkinen lupaa.
Tuomiorovasti myös muistuttaa kirkon yli 700-vuotisesta historiasta ja aikaperspektiivistä. Yksilön näkökulmasta oman elinajan aikana asiat voivat vaikuttaa muuttumattomilta, mutta tosi asiassa moni kirkossa tehty rakennustekninen ratkaisu on nimenomaan aikansa jälki.
- Alttarin edustan kivilattiakin on peräisin 70-luvun peruskorjauksesta. Eivät nämä laatat ole tässä keskiajalta saakka seisseet, vaikka toisin voisi luulla.
TEKSTI: HEIDI HORILA
Liittyvät sisällöt:
