Turun kasvu nojaa muualta Suomesta ja maailmalta tänne muuttaviin ihmisiin. Kaupungin kohtalonkysymys on se, saadaanko heidät jäämään ja sitoutumaan uuteen kotikaupunkiinsa. Laadukkailla varhaiskasvatus- ja opetuspalveluilla on tässä keskeinen rooli.
Turku kasvaa ja kansainvälistyy tällä hetkellä vauhdilla. Viime vuonna turkulaisten määrä kasvoi reilulla 4 200 henkilöllä, mikä on suurin väestönlisäys viimeiseen 50 vuoteen.
— Viimeiset kolme vuotta ovat olleet poikkeuksellisen kovan kasvun aikaa, kaupungin strategiajohtaja ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro sanoo.
Turun kaikki väestönkasvu tulee muuttoliikkeestä. 30 prosenttia muuttaa kotimaasta, ja tulijoita on lähes kaikilta Suomen kaupunkiseuduilta. 70 prosenttia väestönkasvusta tulee ulkomailta, muun muassa Euroopasta, Kaakkois-Aasiasta ja Ukrainasta.
Tällä hetkellä monikielisiä, eli äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia, on 17 prosenttia kaupungin väestöstä. Vuonna 2040 heitä ennustetaan olevan jo 25—28 prosenttia.
Valtaosa Turkuun muuttavista on nuoria ja nuoria aikuisia. Aron mukaan työikäisen väestön ennustetaan Turussa kasvavan vielä vuonna 2040, toisin kuin suuressa osassa muuta Suomea.
Nykypäätökset vaikuttavat palveluiden tulevaisuuteen
Aron mukaan kaupungin tulevaisuuden kannalta on keskeistä, miten Turku reagoi voimakkaaseen väestönkasvuun. Mihin investoidaan ja miten palveluverkkoa kehitetään? Miten pystytään vastaamaan esimerkiksi oppilasmäärien kasvuun ja siihen, että monikielisiä oppilaita on yhä enemmän?
— Teemme koko ajan pitkälle tulevaisuuteen meneviä päätöksiä, kuten mikä on koulujen ja päiväkotien oikea paikka ja kapasiteetti kaupunkirakenteessa.
Arosta Turun elinvoiman kannalta on olennaista, miten kaupunkiin muuttavat ihmiset kotiutuvat, kouluttautuvat ja työllistyvät. Isoin kysymys on, haluavatko he rakentaa elämänsä tänne pysyvästi. Tässä kaikessa päiväkodeilla, kouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli.
— Ne ovat solmupisteitä, joiden varaan arki rakentuu. Jos lapsiperheet kokevat kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelut ja oppimisympäristöt laadukkaiksi, se on valtava kilpailukyky- ja pitovoimatekijä.
Nykylasten kouluttamisessa ja monikielisten lasten tarpeisiin vastaamisessa on tärkeää onnistua myös siksi, että heistä tulee aikanaan työelämän osaajia. Kotikaupunkiinsa jäädessään he vaikuttavat suoraan Turun elinvoimaan tulevaisuudessa.
Myös ilmapiirillä ja kohtaamisilla on väliä
Aro korostaa, että Turun vetovoimaan vaikuttavat myös kaupungin ilmapiiri sekä vapaa-ajan mahdollisuudet, kuten tapahtumat, kulttuuri ja lähiluonto. Täytyy huolehtia, että harrastusmahdollisuudet ja sosiaaliset yhteisöt ovat avoimia myös muualta tänne muuttaneille.
— Mitä enemmän ihmiset samastuvat tai sitoutuvat omaan kotipaikkaansa, sitä enemmän se tuottaa muuta positiivista tälle alueelle, Aro sanoo.
Hän muistuttaa, että Turun voimakas kasvu tuo myös haasteita. Kaupungin johdossa ja päätöksenteossa täytyy varmistaa, ettei kaupungin alueiden eriytyminen ja eriarvoistuminen pääse liian pitkälle. Kaupungissa kiinnitetään erityistä huomiota koulusegregaatioon.
Turun oppimispolkuselvityksessä vuonna 2024 selvitettiin turkulaisten lasten ja nuorten oppimista, kasvatus- ja opetushenkilöstön työarkea, tiloja ja palvelujen järjestämistä. Siihen osallistui 2 900 Turun kaupungin kasvatus- ja opetusalan ammattilaista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä 300 lasta ja nuorta. Jokaisesta keskeisestä kehittämiskohteesta on tehty suositus.
Lisätietoa: Osaava ja oppiva Turku.