Aluesosionomit auttavat erilaisissa arjen haasteissa Turun varhaiskasvatuksessa asiakkaana olevien alle esiopetusikäisten lasten vanhempia. Palvelu on tarkoitettu päiväkotien sekä avoimen varhaiskasvatuksen, kerhojen, leikkipuistotoiminnan ja perhepäivähoidon piirissä oleville.
Aluesosionomien työn tavoitteena on, etteivät perheet jää yksin lapsen kasvatukseen tai arjen huoliin liittyvien kysymysten kanssa. Työn keskeisiä päämääriä ovat perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa ja perheiden voimavarojen vahvistaminen. Tavoitteena on auttaa jokaista perhettä löytämään eri tilanteisiin sopivia ja toimivia ratkaisuja.
Aluesosionomin työ on monipuolista perheiden tukemista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Työhön sisältyy vanhempien neuvontaa ja ohjausta, yhteisiä keskusteluja varhaiskasvatuksen henkilöstön ja perheiden kanssa sekä perheiden tilanteiden varhaista tunnistamista.
Tukea perhearkeen
Aluesosionomit tarjoavat vanhemmille tukea erilaisissa perhearjen tilanteissa kuten ero, vakavat sairastumiset, ihmissuhdeongelmat, taloudelliset vaikeudet, asumis- ja arjenhallinnan pulmat tai tukiverkostojen puute.
Yksi kohderyhmä ovat maahanmuuttajaperheet, jotka kaipaavat tukea kotoutumisen eri vaiheissa muun muassa suomalaisen palvelujärjestelmän tai lapsen kasvatuskulttuurin ymmärtämisessä. Tapaamissa käytetään tarvittaessa tulkkia.
Aluesosionomien juttusille voi hakeutua myös lapsiperheen arkeen liittyvissä kasvatuksellisissa tai esimerkiksi arkirutiineihin liittyvissä haasteissa.
Aluesosionomien tarjoama apu ei kuitenkaan ole osa perinteiseksi miellettyä sosiaalityötä, eivätkä aluesosionomit käsittele esimerkiksi toimeentuloasioita. He tarjoavat kuitenkin palveluohjausta sopivien tukipalvelujen piiriin. Palvelu ei edellytä sosiaalipalvelujen asiakkuutta eikä siitä tehdä merkintöjä, mikä madaltaa kynnystä avun hakemiseen
Käytännön vinkkejä ja keinoja
Mahdollisia haasteita lähdetään aina kartoittamaan lasten vanhempien tapaamisissa ja luottamuksellisissa keskusteluissa. Työskentelyn sisältö ja aiheet nousevat vanhempien ajankohtaisista tarpeista. Vanhemmuutta tukevassa keskustelussa pohditaan yhdessä erilaisia käytännön keinoja haastavien tilanteiden taklaamiseksi lapsiperheen arjen ja hyvinvoinnin tueksi. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi selkeiden rutiinien, aikataulujen ja toimintatapojen käyttöönotto.
Sopivia keinoja miettiessä kartoitetaan käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä, kuten esimerkiksi lapsen stressiä, väsymystä tai kuormitusta. Vanhempia autetaan löytämään toimivia kasvatuskeinoja arjessa sekä vahvistetaan vanhempien omaa jaksamista ja voimavaroja.
Aluesosionomit etsivät ja koostavat perheiden tueksi erilaisia tukimateriaaleja, kuten esimerkiksi kuvatukia, jotka voivat rauhoittaa iltatoimia. Joissakin tilanteissa perhettä voi auttaa mielekkään koko perheen vapaa-ajan tekemisen löytäminen. Aluesosionomit auttavat harrastusten etsinnöissä ja tiedottavat ajankohtaisista perhetapahtumista.
Laajat yhteistyöverkot tukena
Työskentely perustuu aina sensitiiviseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa perheen oma asiantuntemus ja vahvuudet ovat keskiössä. Työskentelyssä hyödynnetään voimavaralähtöisiä ja osallistavia menetelmiä, jossa perhe osallistuu aktiivisesti ratkaisujen etsimiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen. Perheen itsenäisen pärjäämisen kannattelu on tärkeä osa työskentelyprosessia.
Aluesosionomit tekevät perheiden kanssa työskentelyn lisäksi myös tiivistä yhteistyötä päiväkodin työntekijöiden kanssa, sekä monipuolista verkostoyhteistyötä. Mahdollisia yhteistyötahoja voivat tarvittaessa olla esimerkiksi muut viranomaiset ja perheiden tukena työskentelevät toimijat, kuten neuvola, terveydenhuolto, yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat.
Yhteistyötahojen erityisosaamisen ja lapsiperheiden palvelukentän tuntemuksen avulla aluesosionomit osaavat auttaa perheitä myös eri palveluiden ja palvelupisteiden löytämisessä ja tarvittavissa ajanvarauksissa.
Kuormittaako iltakiukuttelu?
Kiireisessä perhearjessa tyypillinen esimerkkitapaus, joissa aluesosionomit ovat voineet lasten vanhempia auttaa, on monille tuttu lasten iltakiukuttelu ja nukkumaanmenoaikojen venähtäminen.
Vanhempi voi esimerkiksi kokea ilta-ajat lapsen kanssa kuormittaviksi ja hänelle voi herätä huoli omasta jaksamisesta. Lapsi voi olla iltaisin levoton sekä riehakas ja iltarutiinit voivat olla haastavia. Tämä voi lisätä vanhemman omaa väsymystä ja ärtymystä. Leikkien lopettaminen ja iltatoimiin siirtyminen voi tuntua vaikealta, jos lapsi vastustaa, raivoaa tai on itkuinen.
Tässä tilanteessa keskusteluissa aluesosionomin kanssa voidaan yhdessä päättää yrittää löytää keinoja iltojen helpottamiseen. Vaihtoehtona tähän voivat toimia ruutuajan rajoittaminen ja ulkoilun sekä fyysisen puuhailun lisääminen iltaan. Kuvatukien käyttö voi auttaa selkeyttämään iltatoimien kulkua. Yksi keino on myös yhteinen iltasatuhetki, joka tarjoaa lapselle läheisyyttä ja turvaa.
Muutoksille on hyvä antaa kunnolla aikaa ja jo pienet onnistumiset vahvistavat vanhemman jaksamista. Monissa perheissä on muutaman kuukauden kokeilujakson jälkeen huomattu iltojen helpottuneen ja lapsen rauhoittuneen nukkumaan. Samalla vanhempi on saanut myös omaa aikaa sekä lisää itsevarmuutta muuhun arkeen.
Älä jää yksin – asiat ratkeavat yhdessä
Vaikka asia tai haaste tuntuisi pieneltäkin, älä jää turhaan sen kanssa yksin. Avun pyytäminen voi olla merkittävä käännekohta perheen elämässä.
Aluesosionomeihin voi ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä. Asiakastapaamisissa tärkeintä on turvallinen ilmapiiri, jossa vanhempi voi jakaa huolensa avoimesti ja tulla aidosti kuulluksi ilman pelkoa arvostelusta. Keskustelu etenee vanhemman ehdoilla, hänen kokemuksensa ja näkemyksensä ohjaavat työskentelyä.
Jokaisella varhaiskasvatusalueella työskentelee oma sosionominsa. Palvelua on saatavana myös ruotsiksi. Ota yhteyttä oman päiväkotisi kautta tai suoraan alueesi omaan aluesosionomiin.
Aluesosionomien yhteystiedot löydät Tukea vanhemmuuteen -sivulta.
