Osana tätä toimenpidettä Turku on valmistellut oman Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmansa.
Turku on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä. Yhtenä toimenpiteenä sen tavoittelemisessa on ollut laatia Turulle kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma (Sustainable Urban Logistics Plan, SULP), joka luotiin osana Scale-Up-hanketta. Lisäksi hankkeessa toteutettiin sähköisen minipakettiauton logistiikkakokeilu.
Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma
Turun kaupungin kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma kokoaa yhteen kestävän kaupunkilogistiikan kehittämistarpeet, linjaukset ja päätökset sekä varmistaa niiden yhteensopivuuden. Tavoitteena on ollut tehdä tavoitteista selkeitä, mitattavia ja resursoituja toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan tuloksia ja kehitetään uusia toimintamalleja liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Suunnitelman laatimista valmisteltiin kokoamalla logistiikkasuunnitelmia koskevaa materiaalia sekä henkilöstörekrytoinneilla. Taustatyössä selvitettiin kansainväliset verrokit sekä parhaat käytänteet ja tutustuttiin Turun kaupungin liikenteen ja liikkumisen asiakirjoihin. SULP:in toimenpideohjelma koostettiin kyseisissä asiakirjoissa tunnistetuista toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteutumista pyritään seuraamaan toimenpiteille laaditun mittaroinnin kautta.
Suunnittelussa korostui sidosryhmäyhteistyö. Kaupunkiorganisaation ja elinkeinoelämän edustajia pyrittiin osallistamaan suunnitelmaan mahdollisimman laajasti kyselyiden, henkilöhaastatteluiden ja tapahtumien kautta. Tavoitteena oli saada sidosryhmien tarpeet kattavasti huomioitua kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmassa.
Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma on osa kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaa, ja kummankin toimikausi on 2024–2029. Suunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 9.12.2024 ja sen löytää täältä: kestavan_kaupunkilogistiikan_suunnitelma_sulp.pdf
Sähköisen minipakettiauton pilottikokeilu
E-Mobility Solutionsin kanssa toteutettiin sähköistä kaupunkilogistiikkaa koskeva pilottihanke, jolla pyrittiin selvittämään millaisella liiketoimintamallilla palvelua voisi toteuttaa Turussa. Pilottiin kuului kaksi pientä sähkökäyttöistä pakettiautoa ja akkujen latausasema. Pilotti alkoi heinäkuussa 2024 Turun tuomiokirkon vieressä olevalla Kirkkopuiston terassilla. Pienikokoiset pakettiautot, eli minipakut, tarjosivat kesäterassin yrityksille uuden vähäpäästöisen vaihtoehdon logistiikkaan kaupungin keskustan ympäristössä. Terassin sulkeuduttua siirrettiin minipakut ja latauskaappi Taiteen talolle. Taiteen talo on monitoimijainen ympäristö, jossa käyttäjinä on erilaisia organisaatioita, yrityksiä ja freelancereita.
Palautekyselyn mukaan kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä kokeiluun ja korvasivat henkilöautomatkoja pakettiautolla. Useimmat (67 %) vastaajat olisivat valmiita maksamaan palvelusta tuntiperusteisen tai päivittäiseen käyttöön perustuvan maksun. Tärkeimpiä näkökohtia palvelun käytössä ovat ajoneuvon käytön aloittamisen ja lopettamisen helppous sekä joustavat käyttömahdollisuudet. Liiketoimintamallia testataan sovelluksen kautta toimivalla varaus- ja maksujärjestelmällä keväällä 2025.
Sähköiset työmaat
Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Sen saavuttaminen vaatii nopeita ja merkittäviä toimia kaikilta sektoreilta. Esimerkiksi työkoneista aiheutuu noin kahdeksan prosenttia koko taakanjakosektorin eli päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden hiilidioksidipäästöistä. Työmaista aiheutuu myös esimerkiksi haitallisia paikallispäästöjä sekä moottorimelua. Julkisen sektorin tekemillä hankinnoilla on mahdollista vaikuttaa merkittävään osuuteen näistä päästöistä ja tukea hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Julkinen sektori voi toimia edelläkävijänä vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämisessä ja samalla luoda kysyntää ja edellytykset vähäpäästöisten ratkaisujen markkinoiden kehittymiseksi ja laajemmaksi käyttöönottamiseksi.
Tukeakseen tätä työtä on Turku allekirjoittanut Green Deal sopimuksen, joka on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken kestävien hankintojen edistämiseksi. Ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO).
Sopimukseen liittyvät tahot ovat luoneet yhdessä KEINO-osaamiskeskuksen kanssa yhteisen päästöttömän työmaan toimintamallin, sekä sopimuksen seurantajärjestelmän ja hankintakriteerit, joita sovelletaan niiden työmailla. Työhön kutsutaan mukaan myös muita kuntia ja julkisen sektorin toimijoita. Yhteisillä hankintakriteereillä ja seurantajärjestelmällä varmistetaan sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen. Hankintakriteereitä kehitetään yhdessä toimialojen edustajien kanssa.
Työmaiden sähköistyminen on hidastunut johtuen kansainvälisten sähkötyökoneiden saatavuus ongelmien vuoksi. Mutta kasvavan kysynnän vaikutukset tuottajien suuntaan tulee käynnistämään työmaiden sähköistymisen alku vaikeuksien jälkeen. Sähköisten työmaiden vaikutusten mittaukseen on tärkeä tutkia työmaiden päästöjä myös ennen sähköistymistä, jotta sähköistymisen vaikutuksia voi vertailla sähköistymisen jälkeen.
Opinnäytetyöt hiilineutraaleista työmaista
Energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelija Nelli Kontturin opinnäytetyössä Kestävän liikenteen ja liikkumisen edistämisen keinot rakennustyömailla - case Kuntec Oy tutkittiin, miten kestävää liikkumista ja liikennettä pystytään edistämään erityisesti pienillä rakennustyömailla. Tavoitteena oli löytää käytännön keinoja, joilla liikenteestä ja liikkumisesta saadaan entistä kestävämpää. Liikkumista tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti aina työmatkoista ja siirtymistä materiaalien kuljetukseen ja työkoneisiin. Osana tutkimusta Kuntec Oy:n toimitusjohtajaa haastateltiin nykytilan kartoittamiseksi. Opinnäytetyön liite 2 esittelee Kuntecille suositeltavat toimenpiteet, jotka lienevät hyödyllisiä myös muille alan toimijoille.
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriopiskelija Eino Tähkäpään opinnäytetyössä Polttomoottorikäyttöisten työkoneiden korvaaminen sähkökäyttöisillä työkoneilla – päästöttömät työmaat -green deal tutkittiin rakennustyömaiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja työkoneiden sähköistymisen vaikutusta mainittuihin päästöihin. Tutkimuksen pilottihankkeena on As Oy Turun Harppuunan Kippari, joka on EU-taksonomian mukainen ja hankkeen päästöjä valvottiin pääurakoitsijan toimesta tavoitteena hakea BREEAM-sertifikaattia. Tutkimuksen perusteella työt olisi mahdollista suorittaa 97-prosenttisesti sähköisellä kalustolla.