As part of this measure, Turku is preparing its Sustainable City Logistics Plan.

Hiilineutraali kaupunkilogistiikka

Osana tätä toimenpidettä Turku on valmistellut oman Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmansa. Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman (Sustainable Urban Logistics Plan, SULP) suuntaviivat ovat politiikan tukiväline, joka on suunnattu suurelle määrälle Euroopan pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, joilla ei välttättä ole resursseja kestävän kaupunkilogistiikan merkittävään arviointiin ja mallintamiseen.

Yhtenä osana suunnitelmaa selvitettiin Turun keskusta-alueen logistiikan ja tavaraliikenteen nykytila ja samalla kartoitetaan jakeluliikenteen kehittämistarpeita. Kaupungistumisen myötä väkiluku tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja tämä tulee osaltaan lisäämään jakeluliikennettä. Tämän vuoksi viimeisen kilometrin jakelun kehittäminen tehokkaampaan, turvallisempaan ja päästöttömämpään suuntaan on tärkeää.

Suunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 9.12.2024 ja sen löytää täältä: kestavan_kaupunkilogistiikan_suunnitelma_sulp.pdf

Sähköiset työmaat

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Sen saavuttaminen vaatii nopeita ja merkittäviä toimia kaikilta sektoreilta. Esimerkiksi työkoneista aiheutuu noin kahdeksan prosenttia koko taakanjakosektorin eli päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden hiilidioksidipäästöistä. Työmaista aiheutuu myös esimerkiksi haitallisia paikallispäästöjä sekä moottorimelua. Julkisen sektorin tekemillä hankinnoilla on mahdollista vaikuttaa merkittävään osuuteen näistä päästöistä ja tukea hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Julkinen sektori voi toimia edelläkävijänä vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämisessä ja samalla luoda kysyntää ja edellytykset vähäpäästöisten ratkaisujen markkinoiden kehittymiseksi ja laajemmaksi käyttöönottamiseksi. 

Tukeakseen tätä työtä on Turku allekirjoittanut Green Deal sopimuksen, joka on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken kestävien hankintojen edistämiseksi. Ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO).

Sopimukseen liittyvät tahot ovat luoneet yhdessä KEINO-osaamiskeskuksen kanssa yhteisen päästöttömän työmaan toimintamallin, sekä sopimuksen seurantajärjestelmän ja hankintakriteerit, joita sovelletaan niiden työmailla. Työhön kutsutaan mukaan myös muita kuntia ja julkisen sektorin toimijoita. Yhteisillä hankintakriteereillä ja seurantajärjestelmällä varmistetaan sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen. Hankintakriteereitä kehitetään yhdessä toimialojen edustajien kanssa.

Työmaiden sähköistyminen on hidastunut johtuen kansainvälisten sähkötyökoneiden saatavuus ongelmien vuoksi. Mutta kasvavan kysynnän vaikutukset tuottajien suuntaan tulee käynnistämään työmaiden sähköistymisen alku vaikeuksien jälkeen. Sähköisten työmaiden vaikutusten mittaukseen on tärkeä tutkia työmaiden päästöjä myös ennen sähköistymistä, jotta sähköistymisen vaikutuksia voi vertailla sähköistymisen jälkeen.

Opinnäytetyöt hiilineutraaleista työmaista

Energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelija Nelli Kontturin opinnäytetyössä  Kestävän liikenteen ja liikkumisen edistämisen keinot rakennustyömailla - case Kuntec Oy tutkittiin, miten kestävää liikkumista ja liikennettä pystytään edistämään erityisesti pienillä rakennustyömailla. Tavoitteena oli löytää käytännön keinoja, joilla liikenteestä ja liikkumisesta saadaan entistä kestävämpää. Liikkumista tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti aina työmatkoista ja siirtymistä materiaalien kuljetukseen ja työkoneisiin. Osana tutkimusta Kuntec Oy:n toimitusjohtajaa haastateltiin nykytilan kartoittamiseksi. Opinnäytetyön liite 2 esittelee Kuntecille suositeltavat toimenpiteet, jotka lienevät hyödyllisiä myös muille alan toimijoille.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriopiskelija Eino Tähkäpään opinnäytetyössä Polttomoottorikäyttöisten työkoneiden korvaaminen sähkökäyttöisillä työkoneilla – päästöttömät työmaat -green deal tutkittiin rakennustyömaiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja työkoneiden sähköistymisen vaikutusta mainittuihin päästöihin. Tutkimuksen pilottihankkeena on As Oy Turun Harppuunan Kippari, joka on EU-taksonomian mukainen ja hankkeen päästöjä valvottiin pääurakoitsijan toimesta tavoitteena hakea BREEAM-sertifikaattia. Tutkimuksen perusteella työt olisi mahdollista suorittaa 97-prosenttisesti sähköisellä kalustolla.