Kasvava Turku tiivistyy

Turun ja Turun seudun väestönkasvu on ennätyksellistä. Turun asukasmäärä kasvoi vuonna 2023 enemmän kuin kertaakaan vuoden 1972 jälkeen. Ja kasvu jatkuu edelleen. Uuden väestöennusteen mukaan kaupunkiin voitaisiin saada vuoteen 2040 mennessä jopa 40 000–59 000 uutta asukasta.

Väestömäärän kasvu ei kuitenkaan tarkoita, että kaupunki erityisesti laajenisi. Kasvua nimittäin hallitaan tiivistämällä kaupunkirakennetta. Tätä tehdään useista syistä. 

Miksi halutaan tiiviimpää?

Ensinnäkin kaupunkiasumiselle halutaan luoda kestävä pohja. Kaupunkilaisen pitää pystyä liikkumaan kotikaupungissaan niin, että se kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Siksi asuntoja rakennetaan ennen kaikkea alueille, joilla on jo palveluja ja hyvät julkiset liikenneyhteydet. 

Toiseksi uusia asuinalueita rakennetaan sinne, missä infra on jo valmiina eikä luonnontilaisia alueita tarvitse raivata asuntojen tieltä. Tällaisia ovat entiset varasto- ja teollisuusalueet, joissa toiminta on hiipunut ja maa-ala on vapautunut uuteen käyttöön.

Lyhyet etäisyydet, palvelujen läheisyys ja toimiva joukkoliikenne kannustavat ilmastoystävällisempään liikkumiseen. Tavoitteena on, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus Turussa olisi yli 66 prosenttia vuonna 2030.

Lähiöissäkin rakennetaan

Uusia asuntoja kaavoitetaan erityisesti lähelle kaupungin ydintä, noin kolmen kilometrin säteelle ydinkeskustasta. Tälle tiivistyvän ja kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle sijoittuvat esimerkiksi jo rakenteilla olevat uudet asuinalueet: Pukkila, Herttuankulma ja Kirstinpuisto. Paljon uutta on tulossa myös Kupittaalle nousevaan Tiedepuistoon, jonne tavoitellaan tulevina vuosikymmeninä jopa 10 000 uutta asuntoa. 

Kaupunkia tiivistetään myös siellä, minne joukkoliikenne vie sujuvasti. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Länsikeskus, Runosmäki, Varissuo ja Skanssi. 

Myös raitiotiehanke vahvistaisi toteutuessaan radan reitin varrella olevien alueiden kasvua. Linjausta suunnitellaan Varissuolta Tiedepuiston, keskustan ja Linnakaupungin kautta satamaan.

Keskustan lisäksi monilla asuinalueilla näkyy vilkas täydennysrakentaminen. Keskustassa tästä ovat esimerkkeinä esimerkiksi Parkin kentän ympäristö ja Turku Energian kortteli. Lisärakentamisella tuetaan kaupungin kestävää kasvua.

Ei pelkkiä kerrostaloja

Turku lisää jatkuvasti asukkaidensa mahdollisuuksia asua myös pientaloalueilla. Voimakkain kasvusuunta on Hirvensalon saarella, jonne suurin osa ennen vuotta 2030 tapahtuvasta kasvusta ohjataan. Hirvensalon osayleiskaava mahdollistaa noin 15 000 uuden asukkaan tulon saarelle. 

Myös Satava ja Kakskerta kasvavat. Alueelle on hyväksytty osayleiskaava, joka mahdollistaa Satavan itäpään kaavoittamisen pientaloalueiksi sekä saarten muiden osien kehittämisen.

Omakotitonttitarjonnan kannalta toinen tärkeä kasvusuunta on Pohjois-Turku. Jäkärlän tonttitarjonnan painopiste on siirtymässä Vakiniitun asemakaava-alueelta Koskennurmeen. Ensimmäiset tontit rakentamiseen luovutetaan jo vuonna 2025. Myös Tampereentien eteläpuoleinen Kailan alue on tulossa asemakaavoitukseen.

Lisää päiväkoteja ja kouluja

Turun kasvu ei tarkoita vain asuinrakentamista, sillä asukkaat tarvitsevat myös palveluja. Seuraavan neljän vuoden aikana kaupunki investoi infraan ja toimitiloihin yli miljardi euroa. 

Kuluvan vuosikymmenen aikana Turku suunnittelee rakentavansa kolme uutta monitoimitaloa: Karhunaukion monitoimitalon Huhkolaan ja monitoimitalot Linnakaupungin ja Pansio-Pernon alueille. Samalla saadaan myös uusia liikuntapaikkoja.

Vuoteen 2029 mennessä saadaan kaupunkiin myös 12 uutta päiväkotia. Lisäksi käynnissä on lukuisia kouluhankkeita, joista oppilasmäärältään suurin suurin on Lyseon koulu Runosmäessä.

Turussa on ollut kova tarve pienille asunnoille, koska yksinasuvien määrä on jatkuvasti kasvanut. Tarve on nyt taittunut ja jatkossa rakennetaan lisääntyvästi myös suurempia kerrostaloasuntoja. 

Hiljainen, rauhallinen ja hyvien yhteyksien päässä oleva alue.

Meri Mäenpää

Meri ja Martin viihtyvät Linnanfältissä