Starttiraha ja palkkatuki ovat keskeisiä välineitä työllisyyden ja yritystoiminnan edistämisessä työllisyysalueilla. Vuodenvaihteessa vastuu niiden myöntämisestä siirtyi kunnille osana työllisyys- ja elinkeinopalveluiden uudistusta – ja samalla myös päätösvalta tuista.
Ennen vuodenvaihdetta koko maakunnan starttirahat ja palkkatuet myönnettiin Varsinais-Suomen TE-toimiston hallinnoimasta potista. Nyt jokainen kunta päättää itse, miten paljon varoja käytetään.
- Palkkatuet ja starttirahat menevät kuntien valtionosuuksista. Ne ovat yleiskatteellista tuloerää, eli niitä ei ole korvamerkitty mitenkään, asiakkuuspäällikkö Eija Ahava Turun työllisyysalueelta summaa.
Starttiraha myönnetään aloittavan yrittäjän kotikunnan perusteella, palkkatuki työttömän työnhakijan kotikunnan perusteella. Kummallakin on kaksi maksupäivää kuukaudessa.
Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen. Palkkatuen määrä on sidoksissa työsuhteen palkkaan. Palkkatuen linjauksissa on kuntakohtaisia eroja esimerkiksi siinä, miten iso osa työttömän työnhakijan palkasta jää työnantajan maksettavaksi.
- Tänä vuonna esimerkiksi Kaarina ei ole budjetoinut lainkaan 100 prosentin palkkatukea, kun taas Turku on, Ahava sanoo.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen
Myöntö, maksatus ja oikaisut Turusta
Starttiraha on aloittavan yrittäjän tuki. Palkkatuen ideana on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä. Se myönnetään työnantajalle palkkakustannuksiin.
Tukien hakemiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta saa kuntien yritysneuvonnasta sekä Yritys-Suomen puhelinpalvelusta ja chatista. Tukia haetaan sähköisen asiointipalvelun kautta.
Turun työllisyysalueella starttirahan ja palkkatuen myöntö ja maksatus sekä oikaisuvaatimusten käsittely on keskitetty Turkuun. Näin lähipalveluiden henkilöstö voi keskittyä asiakaspalveluun.
- Meille palkkatukeen ja starttirahaan liittyvä erityislainsäädäntö on tuttua. Myös tasapuolisuuden kannalta on hyvä, että tuet myönnetään keskitetysti, johtava asiantuntija Tero Mäenpää sanoo.
- Maksatus on kustannustehokkaampaa isommassa yksikössä. Myös lomat ja sairastumiset hoituvat paremmin, pieni yksikkö olisi haavoittuvampi, Ahava lisää.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen
Tietojen hallinnassa kehitettävää
Starttirahan ja palkkatuen myönnössä ja maksatuksessa perustyö sujuu kaksikon mukaan hyvin. Määrärahojen seurannassa on parantamisen varaa, koska Yleinen avustusjärjestelmä (YA) ei anna kuntakohtaisia tietoja automaattisesti.
Tällä hetkellä kuntakohtaiset tiedot palkkatukiin ja starttirahoihin käytettävistä varoista taulukoidaan käsityönä keskitetyissä palveluissa.
- Siinä on aika iso työ, kun meillä on 23 kuntaa. Keha-keskus ylläpitää YA-järjestelmää, sinne on viety näitä kehittämisehdotuksia, Ahava sanoo.
- Nyt on selvityksessä myös se, että kunnat pääsisivät käsiksi määrärahataulukoihin ja näkisivät koko ajan itse, missä mennään, hän lisää.
Toiveissa yhtenäiset linjaukset
Ahava ja Mäenpää toivovat, että kuntien starttiraha- ja palkkatukilinjaukset olisivat mahdollisimman yhtenäiset koko työllisyysalueella. Kun periaatteet olisivat yhteiset, päätöksenteko olisi sujuvaa.
Heistä keskitetyistä palveluista voitaisiin antaa työllisyysalueen johtoryhmälle ehdotuksia eri linjauksista ja kiintiöistä, joista kunnat voisivat yhdessä sopia.
Esimerkiksi työnantajakohtainen kiintiö 100 prosentin palkkatukeen toisi tasa-arvoa eri hakijoiden välille myös kunnan sisällä.
- Siten nopeasti asialla olevat isot yhdistykset eivät pystyisi käyttämään suurinta osaa määrärahoista. Tässä kriittisin on Turku, jossa päätösmäärät ovat isoja, Mäenpää sanoo.