Kesän alussa kaupungin kaduilla voi nähdä pieniä, hoipertelevia lokinpoikasia. Tilanne saattaa näyttää huolestuttavalta, mutta useimmiten poikaset eivät tarvitse ihmisen apua.
Turun kaupungin katoilla pesii vuosittain runsaasti lokkipareja. Valtaosa lokeista on kalalokkeja, mutta joukossa on myös selkä- ja harmaalokkeja. Lokit ovat pesimäaikaan rauhoitettuja.
Lokinpoikaset lähtevät tutkimaan maailmaan jo muutaman päivän ikäisinä, vaikka siivet eivät vielä kanna. Osa poikasista tipahtaa tai hyppää katoilta vilkkaille kaduille.
Lokkiemot suhtautuvat poikasiinsa vakavasti. Ne saattavat puolustaa maassa olevia poikasia äänekkäästi ja syöksähdellä lähellä liikkuvia ihmisiä kohti. Tilanne voi näyttää ihmisen silmään huolestuttavalta etenkin silloin, kun poikaset harhailevat lähellä pyörä- tai autoteitä.
Mitä tehdä, jos kohtaa lokinpoikasen kadulla?
Saamme kesäisin yhteydenottoja huolestuneilta kaupunkilaisilta, jotka kaipaavat neuvoja lokinpoikasten kohtaamiseen.
Usein paras ratkaisu on antaa lokkiemon hoitaa tilanne. Emo pyrkii houkuttelemaan poikasensa syrjemmälle. Se voi häiriintyä, jos poikasta yritetään siirtää, hätistellä tai ruokkia.
Poikasen voi siirtää ainoastaan tilanteessa, jossa se on välittömässä hengenvaarassa, kuten joutumassa autotielle. Poikanen tulee siirtää mahdollisimman lähelle turvaan, enintään muutaman kymmenen metrin päähän, jotta emo löytää sen helposti.
Jos poikanen näyttää loukkaantuneelta tai heikkokuntoiselta, voit kysyä neuvoa Turun eläinsuojeluyhdistyksen eläintenhoitajilta.
Katso Turun eläinsuojeluyhdistyksen yhteystiedot
