TurVa-hankkeessa on alusta alkaen ollut kaksi selkeää ohjenuoraa, jotka toimivat kaiken tekemisen punaisena lankana: eri toimenpiteiden juurruttamisen huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa ja ammattilaisten sekä kohderyhmien osallisuudesta huolehtiminen läpi hankkeen.
Kumpikaan ohjenuorista ei ole helpoimmasta päästä toteuttaa, mutta ovat sitäkin tärkeämpiä hankkeen tavoitteiden onnistumisen näkökulmasta.
Erityisesti osallisuuden pohtiminen ja toteuttaminen käytännössä ovat olleet tässä vaiheessa hanketta tärkeässä osassa omaa projektikoordinaattorin työtäni alkusyksyn ajan. Järjestin syys-lokakuun vaihteessa kaksi työpajaa, johon kutsuin osallistujia Turussa jo pitkään toimineesta ja asumisen asioiden parissa työskentelevistä ammattilaisista koostuvasta Asumisen toimijat -verkostosta. Mukana oli myös muutama nuori kokemusasiantuntija sekä työntekijä Ehjä ry:n Kuule minua -hankkeen kautta. Työpajojen tarkoituksena oli esitellä osallistujille hankkeen tavoitteita ja suunnitteilla olevia toimenpiteitä, mutta ennen kaikkea käydä avointa yhteistä keskustelua ja ideoida yhdessä toimenpiteiden sisältöjä sekä toteutusta. Ajatuksena oli hyödyntää osallistujien kattavaa ammattitaitoa sekä omakohtaista kokemusta ja tarjota mahdollisuus aidosti vaikuttaa hankkeen toteutustapoihin ja sisältöihin. Työpajojen anti hankkeelle oli suuri, sillä yhteisen keskustelun kautta syntyi ideoita, joita hankkeemme ei olisi yksinään pystynyt tuottamaan.
Osallistaminen ei aina vaadi yhteen koolle kutsumista
Joskus on syytä mennä sinne, missä kohderyhmät ovat. Vierailin Peltolan koulutalon hyvinvointimessuilla fläppitaulupaperille tekemäni kyselyn kanssa ja pyysin nuoria äänestämään ja kertomaan oman mielipiteensä nuorten asunnottomuuden ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Nuoret vastailivat innokkaasti ja tuntuivat ottavan tehtävän tosissaan, kun kerroin, että heidän mielipiteensä tulee oikeasti vaikuttamaan hankkeen toimenpiteisiin. Kävin myös Nuorten kohtaamispaikka Toivossa juttelemassa nuorten kanssa ja kuulemassa heidän ajatuksiaan sekä huoliakin asumisen haasteisiin liittyen. Asunnottomuus puhututtaa myös nuorten keskuudessa nyt, kun tulevaisuus näyttäytyy heille epävarmana.
Osallisuus ja yhteistyö ovat molemmat minkä tahansa hanketyön kannalta tärkeitä toiminnan muotoja, mutta ne eivät ole täysin sama asia. Osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa, osallistua ja tulla kuulluksi sekä oikeutta osallistua päätöksentekoon. Yhteistyö puolestaan viittaa yhteiseen tekemiseen ja vuorovaikutukseen, jossa eri osapuolet työskentelevät yhdessä kohti yhteistä tavoitetta. Osallisuus siis syventää yhteistyötä tuomalla siihen mukaan vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen ulottuvuuden.
Kuluneen syksyn onnistuneet osallistamisen kokemukset toivat itselleni varmistusta siitä, että hankkeessa on jo suunnitelmaa tehdessä tehty oikeita päätöksiä hankkeen toimintatavoista. Ensi vuonna on luvassa useampia pilotointeja sekä kaupungin että hyvinvointialueen osalta, joissa tulee kuulumaan niin eri ammattilaisten kuin kohderyhmienkin tärkeät äänet.
