Siniviherkerroin

Siniviherkerroin

Mikä siniviherkerroin on?

Siniviherkerroin on suunnittelun työkalu, jolla arvioidaan

  1. kasvillisuuden ja pintojen määrää tontilla
  2. kasvillisuuden ja pintojen laatua tontilla
  3. sitä, miten paljon tontin kasvillisuus, pinnat ja mahd. hulevesirakenteet pidättävät hulevettä

Miten siniviherkerrointa käytetään ja kenelle se on tarkoitettu?

Käytännössä siniviherkerroin on kolmivaiheinen laskentataulukko:

  1. Lähtötietoina syötetään tontin ja suunnitellun rakentamisen tiedot mahdollisine tavoitearvoineen.
  2. Varsinaisen laskennan välilehdelle kuvataan kasvillisuuden, pintojen ja mahdollisten hulevesirakenteiden määrä.
  3. Tulokseksi saadaan siniviherkerroin lukuarvona sekä se, täyttyvätkö asetetut tavoitteet.

Kasvillisuuden ja rakenteiden vaihtoehtoja voidaan palata tutkimaan uudelleen, jotta tavoitteet saavutettaisiin.

Siniviherkerroin on tarkoitettu työkaluksi toteutussuunnittelijoille, jotka tekevät yksityiskohtaisia rakennussuunnitelmia kaupunkialueella. Kaupungin palveluissa siniviherkerroin on työkalu ennen muuta asemakaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa, mutta myös esimerkiksi tilapalveluissa.

Miksi siniviherkerrointa käytetään?

Vehreä ja viihtyisä kaupunki sekä hulevesien hallinta rakennetulla alueella on tavoite, johon siniviherkertoimella tähdätään. Siniviherkerroin on nimenomaan tonttitasoisen suunnittelun työkalu, ja hulevesiä hallitaan myös monin muin tavoin.

Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä rakennetuilla alueilla, ja niitä on pitänyt hallita aina. Miksi haasteesta puhutaan yhä enemmän? Nyt sataa enemmän ja hulevettä pidättyy vähemmän: sademäärät, rankkasateiden piikit ja lauhat talvet ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä. Hulevesitulvien riskit ovat kasvaneet. Toisaalta suuret kaupungit kasvavat pääosin sisäänpäin täydennysrakentamisena. Tästä seuraa se, että hulevettä pidättävä päällystämätön pinta-ala sekä kasvillisuuspeite vähenevät. Hulevesivaluntaa muodostuu enemmän, koska läpäisemättömät pinnat ja hulevesiviemärit, niin kutsuttu harmaa infra, ei pidätä, haihduta, imeytä eikä viivytä hulevesiä samoin kuin kasvillisuus ja läpäisevät pinnat.

Mitä haittaa hulevesistä on?

Hallitsemattomien hulevesien kielteisiä vaikutuksia rakennetussa ympäristössä ovat eritasoiset tulvavauriot sekä vesistökuormitus. Hulevesitulvat aiheuttavat käyttökatkoja, vaurioita ja korjauskustannuksia teille, rakennuksille ja rakenteille – pahimmillaan myös vakavia turvallisuusriskejä. Vesistöihin hulevedet vaikuttavat siten, että ne johdetaan hulevesiviemäreiden kautta käsittelemättöminä purkuvesistöihin, Turun seudulla kaupunkipurojen ja jokien kautta Saaristomereen. Mitä suoremmin ja nopeammin hulevedet johtuvat vesistöön, sitä enemmän ne vievät mukanaan muun muassa roskia, rehevöittäviä ravinteita, kiintoainesta, bakteereja ja muita haitta-aineita. Rehevöityminen on Saaristomeren suurin ongelma, joten ravinnekuormituksen vähentäminen kaikin keinoin on tärkeää. Lisäksi hulevesien johtaminen hulevesiviemäreitä pitkin suoraan vesistöihin madaltaa pohjavesien tasoa lähtöalueilla.  

Siniviherkertoimen taustoista ja palautteesta

Siniviherkerroin työstettiin kansainvälisessä iWater-hankkeessa. Turussa tehtiin oma laskentamalli ja selkeä käsikirja sen käyttöön. Työkalusta ja sen taustoista tiedotettiin ja koulutettiin.

Siniviherkertoimen käyttöönotossa ja edelleen kehittämisessä on silti vielä tekemistä. Ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun CANEMURE-hanke jatkaa siniviherkertoimen kehittämistä ja jalkauttamista järjestelmälliseen käyttöön ennen muuta asemakaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa Turussa. Siniviherkertoimen käytössä auttaa ja palautetta vastaanottaa projektisuunnittelija Ilona Rantola, sähköposti ilona.rantola@turku.fi. Canemure-hankkeen kokonaisuudesta vastaa projektipäällikkö Kristina Karppi, sähköposti kristina.karppi@turku.fi

Canemure tulee myös kokeilemaan aluetasoista, yleisten alueiden vihertehokkuuden erittelyyn kehitettyä viherkerrointa. Alueellinen viherkerroin on työstetty Tukholmassa, ja Suomessa sitä on kokeiltu Helsingin Kalasatamassa. Käymme myös kansallisen tason keskusteluja siitä, olisiko paikallaan yhtenäistää ja päivittää kansallinen kerroinversio.

Tämän sivun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Tämän sivun sisältö edustaa ainoastaan Canemure-hankkeen näkemyksiä ja EASM/komissio ei ole vastuussa sivun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä
 

 

SUUNNITTELUOHJEITA JA LISÄTIETOJA

RT-KORTIT / Rakennustieto
  • Hulevesien hallinta, 2015, RT 89-11196
  • Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, 2016:
    • periaatteet, RT 85-11203
    • rakenteet, RT 85-11205
    • kasvillisuus ja kasvualusta, RT 85-11204
  • Hulevesirakenteet, 2018, RT 103006
  • Hulevesirakenteiden kasvillisuus, 2018, RT 103007
Muita suomenkielisiä ohjeita ja esimerkkejäKansainvälisiä suunnitteluohjeita
  • Gröna tak handboken / Vinnova 2017
    Ruotsalainen, kattava ja laajassa t&k-yhteistyössä valmisteltu kokonaisuus. Huom. sivusto pyörii valitettavan raskaasti, joten julkaisut kannattaa ladata pdf-muodossa omalle koneelle.
  • Green Roof Guidelines 2018 / FLL
    Saksalaisen tutkimuslaitoksen päivitetyt, perustavat ja laajasti kansainvälisesti hyödynnetyt suunnitteluohjeet.
Tutkimuksia ja muita tausta-aineistoja