Siniviherkerroin

Siniviherkerroin

Siniviherkerroin on työkalu pihasuunnitelmien tarkastamiseen. Sillä arvioidaan

  1. kasvillisuuden ja pintojen määrää tontilla/korttelissa
  2. kasvillisuuden ja pintojen laatua tontilla/korttelissa
  3. suuntaa-antavasti myös sitä, miten paljon tontin kasvillisuus, pinnat ja mahd. hulevesirakenteet viivyttävät hulevettä

Siniviherkerroin erittelee tontin/korttelin vihertehokkuutta eli kasvillisuuden ja ekologisesti hyödyllisten pintojen suhdetta rakennettuun pinta-alaan.

Toimintaperiaate ja käyttö

Käytännössä siniviherkerroin on kolmivaiheinen laskentataulukko:

  1. Lähtötietoina syötetään tontin ja suunnitellun rakentamisen tiedot tavoitearvoineen.
  2. Varsinaisen laskennan välilehdelle kuvataan kasvillisuuden, pintojen ja mahdollisten hulevesirakenteiden määrät.
  3. Tulokseksi saadaan viherkertoimen lukuarvo. Lisäksi näytetään myös läpäisemättömän pinta-alan osuus ja hulevesien viivytysrakenteiden tilavuus.

Kasvillisuuden ja rakenteiden vaihtoehtoja voidaan palata tutkimaan uudelleen, jotta tavoitteet saavutettaisiin.

Siniviherkerroin on tarkistustyökalu suunnittelijoille, jotka tekevät pihasuunnitelmia kaupunkialueella. Siniviherkertoimella eritellään pihan vehreyden osatekijöitä ja summataan ne viherkertoimen lukuarvoksi, joka kertoo tontin vihertehokkuudesta. Siniviherkerroin ohjaa työstämään piha-, hulevesi- ja lvi-suunnittelua yhdessä, mutta se ei korvaa niitä. Turun kaupungin palveluissa siniviherkerroin on työkalu ennen muuta asemakaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa, mutta myös esimerkiksi tilapalveluissa. Viherkertoimia käytetään myös muissa suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa.

Vihertehokkuus asemakaavoituksessa ja rakennusjärjestyksessä Turussa

Kaupunginhallitus päätti 8.2.2021 § 70 vihertehokkuudesta asemakaavoituksessa. Päätös koskee vihertehokkuuden soveltamista ja tavoitetasoja uusissa asemakaavoissa. Siinä määritellään ne asemakaavamerkinnät, joihin vihertehokkuuden tavoitteita sovelletaan sekä viherkertoimen arvot siniviherkertoimen menetelmällä:  
•    Asumisen ja keskustatoimintojen alueet AK, AR, LPA, AL, C 0,8
Asumisessa soveltaminen alkaa rivitaloista riippumatta asemakaavan käyttötarkoituksesta (AR-tai AP-korttelialue). Erillispientaloalueet (AO ja AP) jäävät soveltamisen ulkopuolelle.  
•    Palvelujen ja hallinnon alueet P, Y 0,7
•    Liike- ja toimistorakennusten alueet K 0,6          
•    Teollisuus- ja varastoalueet T 0,5     

Päätös koskee 1.3.2021 jälkeen nähtäville asetettavia kaavaehdotuksia.

Vihertehokkuuden tavoitetasoista voimassa olevilla kaava-alueilla päätettiin uuden rakennusjärjestyksen yhteydessä (8a §). Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 15.2.2021 § 29. Vihertehokkuutta koskevan tavoitteen täyttyminen (viherkertoimen arvo) on osoitettava rakentamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä, kun kyseessä on uudisrakentaminen tai siihen verrattava korjaus tai muutostyö taikka pihan käyttöä tai hulevesijärjestelmää merkittävästi muuttava toimenpide.

Perusteet vihertehokkuuden ohjaamiselle

Vehreä ja viihtyisä kaupunki sekä hulevesien hajautettu hallinta rakennetulla alueella ovat tavoitteita, joihin vihertehokkuuden ohjaamisella ja siniviherkertoimen menetelmällä tähdätään. Yleisten viher- ja katualueiden lisäksi pihoilla on merkitystä taajama-alueilla: esimerkiksi Turussa noin 45% asemakaavoitetusta pinta-alasta on kortteleissa.

Asukkaille vehreys on ennen muuta lähiympäristön laatutekijä. Vehmaalla pihapiirillä on kuitenkin myös muita etuja etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa:

  • kasvillisuus tasaa pien- ja paikallisilmastoja eli lämpöä, tuulisuutta, kosteutta ja ilmanlaatua
  • vehreät pihat tukevat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja viheralueiden kytkeytymistä
  • isot, pitkäikäiset puut toimivat hiilen varastoina
  • hulevesien hajautetun hallinnan ohella vaalitaan myös purkuvesistöjen laatua

Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä rakennetuilla alueilla. Kasvillisuus ja läpäisevät pinnat tukevat pintavalunnan hajautettua, viivyttävää hallintaa. Hallinnan haaste on kasvanut, koska vedenkierto on muuttunut ja samalla hulevesien viivytysmahdollisuudet maastossa vähenevät: sademäärät, rankkasateiden piikit ja lauhat talvet ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä. Toisaalta suuret kaupungit kasvavat pääosin sisäänpäin täydennysrakentamisena. Tästä seuraa se, että hulevettä viivyttävä päällystämätön pinta-ala sekä kasvillisuuspeite vähenevät. Hulevesivaluntaa muodostuu enemmän, koska läpäisemättömät pinnat ja hulevesiviemärit, niin kutsuttu harmaa infra, ei pidätä, haihduta, imeytä eikä viivytä hulevesiä samoin kuin kasvillisuus ja läpäisevät pinnat. Hulevesitulvien riskit ovat kasvaneet.

Huomata kannattaa silti myös, että siniviherkerroin on tontti- ja korttelitasoisen suunnittelun työkalu, ja hulevesiä hallitaan myös monin muin tavoin: asiasta laajemmin Hulevesien verkkosivulla.

Siniviherkertoimen taustoista ja palautteesta

Siniviherkerroin työstettiin kansainvälisessä iWater-hankkeessa 2016-2018. Turussa räätälöitiin osittain oma laskentatapa, mutta ytimeltään siniviherkerroin on hyvin samanlainen hankkeessa mukana olleen Helsingin kaupungin viherkertoimen kanssa. Kertoimien periaatteet luotiin jo ILKKA-hankkeessa 2012-2014.

Ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun CANEMURE-hanke jatkoi kertoimen versiokehitystä ja sen jalkauttamista järjestelmälliseen käyttöön ennen muuta asemakaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa Turussa. Hanke koordinoi vihertehokkuuden päätöslinjausten valmistelua, ja kertoimesta työstettiin myös uusi 2.0-versio tammikuussa 2021. Käyttäjätukea tarjottiin 2020-2021. Syksyllä 2021 Canemure kokeili myös alueellista viherkerrointa Kaupunginpuutarhan asemakaava-alueella. Projektisuunnittelija Ilona Rantolan raportti kokeilusta löytyy alta lisätietolähteistä. Canemure-hankkeen kokonaisuudesta vastaa projektipäällikkö Kristina Karppi, sähköposti kristina.karppi@turku.fi

Tämän sivun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Tämän sivun sisältö edustaa ainoastaan Canemure-hankkeen näkemyksiä ja EASM/komissio ei ole vastuussa sivun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä
 

 

 

SUUNNITTELUOHJEITA JA LISÄTIETOJA

Siniviherkertoimen taulukko Strict Open XML -tiedostona (xlsx)

Alueellisen viherkertoimen kokeilu Kaupunginpuutarhan asemakaava-alueella (pdf)

RT-KORTIT / Rakennustieto
  • Hulevesien hallinta, 2015, RT 89-11196
  • Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, 2016:
    • periaatteet, RT 85-11203
    • rakenteet, RT 85-11205
    • kasvillisuus ja kasvualusta, RT 85-11204
  • Hulevesirakenteet, 2018, RT 103006
  • Hulevesirakenteiden kasvillisuus, 2018, RT 103007
Muita suomenkielisiä ohjeita ja esimerkkejäKansainvälisiä viherkattojen suunnitteluohjeita
  • Gröna tak handboken / Vinnova 2017
    Ruotsalainen, kattava ja laajassa t&k-yhteistyössä valmisteltu kokonaisuus. Huom. sivusto pyörii valitettavan raskaasti, joten julkaisut kannattaa ladata pdf-muodossa omalle koneelle.
  • Green Roof Guidelines 2018 / FLL
    Saksalaisen tutkimuslaitoksen päivitetyt, perustavat ja laajasti kansainvälisesti hyödynnetyt suunnitteluohjeet.
Tutkimuksia ja muita tausta-aineistojaSiniviherkertoimen ohjevideo

Siniviherkertoimen pikaohje. Videon kesto noin 3½ min. Video on äänetön.